MissPiggy

Raskaus ja liikunta

278 posts in this topic

Lasketteluhan kuuluu lajeihin, joita ei suositella raskausaikana kaatumisriskin ja lajiin kuuluvien nopeiden suunnanmuutosten takia. Rv 9 on niin aikaisessa vaiheessa, että sikiö on vielä hyvin äidin kehon suojissa, mutta laskettelu ja lautailu on lajeja, joiden harrastaminen on ns. omalla riskillä ja niitä suositellaan jätettävän raskauden jälkeiseen aikaan.

 

Drusilla, mä kysyin juuri tuosta syystä neuvolasta etukäteen, että uskaltaako tuolloin vielä lasketella, kun matka vuorille oli jo varattu yli puoli vuotta sitten. Neuvolan täti sanoi, että rv 8-9 voi hänen mielestä vielä laskea, koska kohtu on lantion suojissa, ja että kyllähän mä voin kaatua näillä keleillä jalkakäytävälläkin, vaikka ihan vaan kävelisin. Joten kokeilin laittaa sukset jalkaan ja kyllähän se sujui, kun otti silleen iisisti.

 

Mutta tosiaan laskin suksilla, laudalla en uskaltaisi lainkaan mennä plussan jälkeen, koska kaatumisriski on niin paljon suurempi. Samoin pysyin tiukasti rinteessä ja jätin kaiken maailman kumpareikkoreitit toisten laskettaviksi. Mä oon aika varma laskija, tulen toimeen kaikissa olosuhteissa ja kaadun hyvin harvoin. Jos olisin epävarmempi rinteessä, niin sit olisin jättänyt kokonaan väliin. Ja tästä eteenpäin en enää laskettele, koska tuossakin viimeisinä päivinä alkoi jo vähän tuntua että siellä mahassa on jotain, just esim. monoja jalkaan laittaessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon laskenut n. 30 vuotta ja lasken rinteen kuin rinteen, mutta jätin suosiolla raskausaikana koko homman väliin. Tosin mulla oli käytännössä viikot sellaisia, kun laskukelit koitti, ettei ollut paljoa mietittävää tässä ratkaisussa. Rinteissä on kuitenkin epävarmoja ja silti hullunrohkeitakin laskijoita, joten, vaikka itse ei kaadu ja hallitsee suksensa vauhdissa kuin vauhdissa, riskien minimoimiseksi mielummin lopettaisin aika aikaisin. Ensimmäisella kolmanneksella on munkin mielestä ajateltavissa järjen käytöllä ja vauhdin hallinnalla ainakin laskeminenkin, kun kohtu on vielä vatsaontelossa ja sikiö pieni. Mikään raskausajan liikuntaharrastus slalom ei kuitenkaan ole, vaikka rinteessä joskus kyllä mahoja näkee.

 

hansQ: Pumpissa mä kävin jonnekin viikon 38, 39 tuntumaan. Vaihdoin olkaliikkeet käsipainoihin kokonaan, kun maha pullahti kunnolla tielle ja jätin vatsat väliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Raskauteni on vielä niin alkuvaiheessa, mutta silti olen jo miettinyt mikä jää ja mikä jää pois mikäli kaikki jatkuu normaalina. HArrastan aktiivisesti spinningiä, zumbaa, steppiä ja attackia sekä lenkkeilyä. Zumban ja spinnin ainakin uskon jäävän, toivottavasti ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Zumbasta en tiedä mitään, mutta miksi spinningin pitäisi jäädä? Jos mitään supisteluja tai muita kremppoja ei ole, ei ole mitään syytä, miksei spinningissä voisi käydä synnytykseen saakka. Tankoa pitää nostaa kyllä, jotta mahalle jää tilaa, mutta kyllä se voi ihan hyvin sujua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rv 27 menossa ja käyn vielä bodypumpissa, spinningissä, salilla ja bodystepissä.

Pumpissa sovellan; vatsoissa teen vain kylkiä ja kyykyt teen leveämmässä haarassa, enkä enää kovin syvälle. Punnerrukset teen kontillaan. Onkohan selkälihasten powerpress vielä ok? Ainakaan se ei tunnu mitenkään pahalle.

Stepissä vain askellan, hyppiä en ole halunnut enää pariin kuukauteen.

Spinningissä tosiaan ohjaustankoa ylemmäs mahan kasvun mukaan, muuten ei ole tarvinnut tehdä muutoksia.

Salilla teen alkulämmittelyn jälkeen pienen lihaskuntotreenin koko vartalolle (ei vatsoja).

 

Haluaisin kokeilla hotjoogaa, jos se tuntuu pahalta niin vaihtoehtoisesti mammapilatesta kotona. Tai molempia. :)

 

Ajattelin pitää salijäsenyyteni voimassa koko raskausajan, jos viime metreilläkin jaksaisi ja pystyisi vielä tekemään edes jotain. Ja synnytyksen jälkeen aloitella joogalla tai pilateksella. spinningiin kun kärsii istua ja raskaat jumpat sitten luvan kanssa jälkitarkastuksen jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Voisin kuvitella että powerpressiä voisi tehdä, jos ei tunnu pahalta, eikä joudu ison mahan takia mitenkään heittämään etukautta sitä tankoa, kun aloitetaan tuo liike. Mä saan ihan hyvin tehtyä vielä nykyisen ohjelman perusyhdistelmän, mutta edellisen ohjelman powerpressit tuntui mulle keskivartalossa ikävältä, kun tuntuu ettei sieltä tahdo saada enää kunnolla tukea. Kantsii kysyä ohjaajalta :)

Mä ajattelin, että kunhan tuo vatsa tuosta vielä kasvaa, niin tangon voisi vaihtaa sitten käsipainoihin tai levyihin, tuntuu soudutkin jäävän jo vähän vajavaiseksi, kun maha tulee tielle.

Samaten mäkin teen kaikki punnerrukset, ja osan lankuista polvillaan. Punnerruksissa pidän kädetkin laudalla.

 

Harmi ettei meidän salilla ole mitään mammatunteja  :mellow: Muutenkin tuolla näkyy tosi vähän pallomahoja, tällä hetkellä noissa mun vakkarijumpissa taitaa käydä vain yksi selkeästi raskaanaoleva.

Share this post


Link to post
Share on other sites

tarkoitin että zumba ja spinni jäävät harrastuksiksi raskauden edettyäkin. Niistä en luovu :give_heart:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla nyt menossa 13+0 ja vielä käyn pari kertaa viikossa ratsastamassa vuokrahevosellani. Tosin lopettelen sen tuossa helmikuun puolessa välissä. Sen tilalle tulee sali ja uinti. Lisäksi on koirien kanssa lenkkeilyä nyt olen käynyt myös hiihtelemässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä oon voinut jatkaa liikuntaa aika samalla tavalla kuin ennen raskauttakin.  :) Käyn pari kertaa viikossa juoksulenkillä ja treenaan muutaman kerran viikossa kotikuntosalilla. Lisäksi teen kävelylenkkejä niin usein kuin ehdin. Joitakin lihaskuntoliikkeitä olen nyt viime viikkoina jättänyt pois tai vaihtanut toisiin ja juoksuvauhti on hidastunut entiseen verrattuna, ne on oikeastaan ainoat muutokset. Niin ja hiihtoa olen myös kerran kokeillut ja ajattelin että jos juoksu alkaa tuntumaan jossain vaiheessa pahalta niin voisin vaihtaa sen hiihtoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Zumbassa voi ne keskivartalon venkoilut mahdollisesti haitata, ainakaan itse en voisi kuvitellakaan näille (ihanille) tunneille meneväni, tai sit pitäisi tehdä liikkeet niin, että ei yritäkään irrotella lantiota liikaa :)

 

Tällä hetkellä yritän kauheasti keksiä, mitä liikuntaa olisi hyvä harrastaa. Liikunta tipahti ihan nolliin pahoinvoinnin takia, ja nyt pikkuhiljaa yritän keksiä, mitä tehdä (muuta kuin kävelylenkkejä). Suurin osa liikunnasta tulisi kyllä jäämään viikonloppuihin, koska työpäivän jälkeen ei yksinkertaisesti jaksa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä Ella_ ihan sama juttu, liikunta on nollissa kun on voinut pahoin ja kun työpäivän jälkeen ei yksinkertaisesti jaksa raahautua lenkille tuonne ulos kaiken jään ja lumimoskan sekaan. Ja mä kun ajattelin urheasti, että totta kai jatkan sh'bamia, joogaa ym. normaaliin tapaan niin kauan kuin mahan puolesta pystyn. Se oli silloin, kun sinisilmäisesti uskoin vielä, että raskauspahoinvointi on "aamupahoinvointia" ympärivuorokautisen huimauksen ja ykäilyn sijaan. Kun pari kertaa pyörtyy tunnille tai syöksyy liikuntasalista ulos oksentamaan, niin harrastus jää näköjään helposti erätauolle ainakin meikäläisellä.

 

Mut mä olen ajatellut nyt kokeilla sitä äitiysjoogaa, ja sit sauvakävelyä. Tulis jo se kevät, niin olis mukavaakin hölkytellä rantoja pitkin sauvat handuissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mäkin luulin et aamupahoinvointi on sitä et oksentaa kerran aamulla ja sit on hyvä olo :D Niinku leffoissa. Ei IHAN menny niin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mitenkäs olisi vaikkapa uinti teille jotka olette liikunnan suhteen joutuneet nollapisteeseen? :) 

 

Tää neuvo taitaa löytyäkin LesMillsin sivuilta, mutta kerronpa kuitenkin tänne tämän eilen kokeilemani vinkin. Mulla siis sattui ihan hirveästi BodyPumpissa alaselkään, kun ojentajissa ja rinnassa pitää mennä laudalle selälleen. Toisen puolen kun nosti laudasta ylemmäksi, auttoi huomattavasti selkään :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ tuota tekevät meilläkin monet raskaanaolevat. Olen ajatellut sen johtuvan siitä että loppuraskaudessa selällään makaaminen voi aiheuttaa huonoa oloa, mutta hyvä tietää että auttaa tuohonkin. Itse teen penkin ja ojentajat niin että kantapäät on laudan reunalla, eli nostan siihen jalatkin. Auttaa siihen että selkä ei pääse kaarelle vaan antaa tukea.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla raskaus on vasta ihan alussa, joten vielä olen tehnyt kaikkea entiseen tapaan.

Ratsastan n. 3 x viikossa, lenkkeilen ja kotoa löytyy crosstrainer.

Ratsastuksen ajattelin jättää pois kun se ei enää tunnu mukavalta. Isojen esteiden hyppely jäänee pois jo aika pian.

Uimisesta olen aina tykännyt, joten ajattelin aktivoitua sen suhteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen liikkunut molemmissa raskauksissa ensimmäiset 3kk aika normaalisti (juoksu, jumpat, pilates). Sen jälkeen on alkanut selkeästi tuntumaan jotkut esim pomppivat liikkeet ikäviltä ja juoksu ja rankat jumpat ovat jääneet pois. Mulla on ollut aika kookas vatsa molemmissa raskauksissa, joten viimeinen kolmannes on mennyt lähinnä kävelylenkkejä tehden... Jos meille joskus kolmas suodaan, toivon että voisin liikkua normaaliin tapaan mahdollisimman pitkään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kertokaahan liikkujat jotain hyviä vinkkejä selkälihasliikkeisiin ja selän kunnossapitoon! Salilla tulee käytyä nyt rv 20 noin pari kertaa viikossa + lenkkeiltyä, mutta selkä vaivailee pikku hiljaa! Olis siis hyvä, jos sinne sais vähän tukea!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kahvakuulaheilautus, suorinjaloinmaastaveto, hyvää päiväätä voi koittaa, jos maha antaa myöden.

 

Kontallaan jalan ja käden nosto:

 

pi1111_jumppavinkki2.jpg

 

Sauvakävely.

 

Yläselälle sitten esim. kulmasoutu käsipainoilla, mutta kovimmalle raskaana yleensä alaselkä joutuu, kun vatsatuki heikkenee ja maha painaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vinkeistä Drusilla. Osa olikin tuttuja, mutta osa oli unohtunut. Sauvakävelyä harrastaisin mielelläni, mutta selkä on siitä ottanut nokkiinsa :( Pitää kokeilla vähän lyhyempää lenkkiä, josko se onnistuisi.

Olen ajatellut myös alkaa käymään uimassa. Eiköhän tämä tästä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten pitkälle on turvallista harrastaa esim. juoksulenkkeilyä? Lähinnä kun on kyse tällaisesta henkilöstä joka ei ole mikään himoliikkuja. Käsittääkseni kovempaan liikuntaan tottuneet uskaltaa vetää kovempaa myös raskauden aikana. Mitenkäs salilla ja jumpissa sitten, uskaltaako tehdä kaikkea sellasta mikä ei tunnu itsestä pahalta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä myös raskautta vasta yrittävänä olisin kysellyt, että mihin asti juoksemista voi jatkaa? Osaako joku sanoa, vaikuttaako rankka/raskas liikunta raskautumiseen, vai pitäiskö moista välttää esim. oviksen aikoihin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla vähän sama pohdinta kuin aiemmilla kirjoittajilla, tavoitteena kympin juoksulenkki sellaiseen "kohtuulliseen" aikaan syksyllä (ei ennätysvauhtia mutta ei myöskään mitään kävelyä), jääkö se haaveeksi jos sattuisin raskautumaan kesällä? Toki jatkan harjoittelua entiseen malliin, mutta olisi kiva vähän asennoitua valmiiksi, että mitä on odotettavissa juoksuharrastuksessa jos tulen raskaaksi.

 

EDIT. Pisimmillään olisin jossain rv 12 tuolloin juoksun aikaan.

Edited by lobiti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos nyt aloittaa juoksutreenit ja tulee kevään/kesän aikana raskaaksi, niin kyllä uskaltaisin elokuussa koettaa juosta 10 km. Itse juoksin rv 8 puolimaratonin ja olin juossut edeltävänä kesänä vasta ensimmäisiä pitkiä lenkkejä, muuten olen kyllä liikkunut suht säännöllisesti lähes koko ikäni. TOki siinä pitää kuunnella kroppaa ja olla tarvittaessa valmis hidastamaan tahtia tai lopettamaan koko juoksu, jos tuntuu pahalta. Minulla oli ovulaation aikaan juoksulenkillä normaalia ärhäkämpiä alavatsan kipuja, jolloin kävelin jonkun matkaa. Sama oli rv 5-6, juoksu tuntui todella työläältä ja sykkeet nousivat pilviin todella helposti. Omaa oloa kuunnellen kaiken liikunnan osalta on paras ohje.

 

Nyt rv 34+ käyn kuntosalilla PT:n laatiman kuntosaliohjelman mukaista treeniä tekemässä, kävelen vielä melko normaalia vauhtia. Juoksemisen jätin suosiolla syksyllä kun lehdet liukastivat jalkakäytävät ja kuntopolut. BodyCombatissa kävin viimeistä kertaa rv 23+, mutten uskaltanut siinä kohtaa enää hyppiä. Kun vatsa pullahtaa selvästi näkyviin, kannattaa hypyt ja juoksut lopettaa. Usein ne tuntuvatkin epämukavilta, mutta siinä on riskinä myös kiinnikkeiden löystyminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Kwak! Juoksen kyllä jo nyt ja muutenkin liikun säännöllisesti, joten mikään vasta-alkaja en ole. Kai se on vaikea hellittää tavoitteesta ja kuunnella omaa vartaloa ollen valmis tarvittaessa hidastamaan ja lopettamaankin juoksun, vaikka järjellä tiedän että niin on pakko tehdä.

 

Mulla ois tavoitteena jatkaa kuntosalitreeniä koko raskauden ajan jos vain mahdollista, tietty liikkeet muuttuvat ja tahti hiljenee raskauden edetessä. Muihin liikuntaharrastuksiin tulee varmaan väistämättä ainakin jonkinlainen tauko.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now