Guest Ex-narkki kyselee

Tulevan lapsenne geeneistä

132 posts in this topic

Omaa aikaisempaa aihetta liippaa läheltä kysymys siitä, oletteko yleisesti ottaen tyytyväisiä sekä omiinne että kumppaninne geeneihin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Erikoinen kysymys, mutta vastaan kyllä. Itse olen omiin geeneihini tyytyväinen, mun suvussa ei ole erityisempiä periytyviä tauteja tai muuta vastaavaa ja olen itsekin aina ollut hyvin terve. Miehen suvussa on muutamia periytyviä tauteja (esim. suvun miehillä taipumusta sydän- ja verisuonisairauksiin), joita en tietenkään lapsilleni toivoisi. Toisaalta, kukapa sitä koskaan tietää mikä tauti iskee ja täysin tervettä ihmistä/sukuahan ei ole olemassakaan... Lisäksi omilla elämätavoillahan voi vaikuttaa asioihin paljonkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen tyytyväinen mutta ainahan sitä saa pelätä jopa sitä että lapsesta tulee ruma (vastoin kaikkia odotuksia hih)?

 

Nykypäivänä koulussa kiusataan täysin terveitäkin lapsia esim. silmälasien vuoksi :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En... Jos oltaisiin eläimiä, niin ainakaan miestä ei terveydentilansa vuoksi valittaisi jalostukseen. :( Pitää vain toivoa, etteivät ongelmat satu periytymään.

 

Sen sijaan älyä lapselta luulisi löytyvän ja hieman ulkoista kauneutta myös. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No ei me kauniita olla, mutta terveitä kyllä ja järkeviä ihmisiä :D Hyvät geenit ois tiijossa, koha vaan tässä vähä aktivoitus ensin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, olen. Jotenkin vähän hassu ajatus, ettenkö olisi... :rolleyes: Jos en olisi tyytyväinen miehen geeneihin, niin tuskin häneen kanssaan olisin lisääntynyt alunperinkään enkä nyt sitten ainakaan enää toista kertaa yrittäisi ;) Ja sitäpaitsi, jos en olisi tyytyväinen, niin sehän kai tarkoittaisi, että mun pitäisi olla tyytymätön meidän 2-vee junnuunkin, kun sehän nää geenit on jo perinyt... :o

 

Ihan ihmisen näköisiä ollaan miehen kanssa molemmat ja normaalilla älyllä ja terveydellä varustettu.

En nyt tietysti toivo, että miehen allergiat tai mun suvun muut vaivat periytyy, mutta harvassapa taitaa olla suvut, joissa kukaan ei koskaan olisi mitään sairastanut... ;):D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulossa olisi jälkeläiselle likinäköisyyttä, maantienharmaat hiukset, isot sekä keltaiset, heikot ja vinot hampaat, tytölle pienet tissit, haiseva jalkahiki (myös tytölle) ja hervoton makeanhimo :D

 

Saatavilla myös ruskeat hiukset, hyvä peffa, pepsodent-hymy, hoikkuus vaikka mässäilisi miten ja musikaalisuus.

 

Vähän riippuu mitä kummaltakin saa ja missä järjestyksessä ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen tyytyväinen, vaikka on meillä molemmilla omat riesamme mitkä saattavat periytyä. Miehen äiti ja eno kuolivat yllättäen molemmat 59-vuotiaina, ja käsittääkseni kummankaan tapauksessa ei tiedetä tarkkaa kuolinsyytä ja vähän tietty hirvittää että sama kohtalo odottaa omaa miestä. Miehen äidillä oli myös paljon terveysongelmia (joista osa toki johtui runsaahkosta alkoholin käytöstä ja tupakoinnista) ja hänen ei olisi lääkäreiden mukaan pitänyt koskaan saada lapsia.

 

Oma isä taas on tuurijuoppo, tosin todella terveestä suvusta jossa kaikki tuntuvat elävän melko pitkäikäisiksi. Äidin puolelta sitten tuleekin sydän- ja verisuonitaudit, allergiat, akne, migreeni, dementia jne.... Ja alkoholin liikakäyttöä löytyy siltäkin suunnalta. Mun vanhemmilla on huono näkö molemmilla ja mun mieheltä on silmät laserleikattu. Itsellä taas on näkö huippuluokkaa, joten jospa saisin sitä periytettyä ja saatais sukuun lapsia jotka ei tarvitse silmälaseja :P

 

Jos kaikista nihkeimmät ulkonäölliset osat periytyisivät, niin lapsi saisi järkyttävän huonon ihon, hevosen jouhimaiset ja järkyttävän paksut hiukset, silmälasit, kukkakeppi-vartalon, huonot hampaat, lättäjalat ja käyrät varpaat :lol:

 

Hyvinä puolina varmasti sitten löytyisikin todella kauniit vihreät silmät, pitkät ripset, hyvä pylly, pitkät sääret ja kauniisti näkyvä lihaksisto.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noin äkkiseltään vastaisin että olen. Itseensä on pakkokin olla tyytyväinen, samoin omaan mieheen... Miksipä muuten olisin hänen kanssaan perheen perustanut? ;) Huonot puolemme meillä on tietysti molemmilla niin luonteessa kuin ulkonäössäkin joten jos lapset perii vaan meidän molempien huonoimmat palat, lopputulos on varmasti jotain aivan kaameaa! :D Hirvittävän söpö tuo meidän poika kuitenkin on, joten ulkonäön suhteen geenit näyttäisi osuneen aika kivastikin kohdalleen... :)

 

Mutta jos tätä asiaa miettii pidemmälle niin pakko myöntää, että ei meidän lapset tule mitään huippugeenejä saamaan. Neuvolan papereissa kyseltiin niitä perinnöllisiä sairauksia ja turhan monta rastia jouduttiin laittamaan "kyllä"-ruutuun... Mielenterveyshäiriöitä, sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää yms yms on ihan riittämiin. Mulla vielä kulkee rintasyövän riskin pilviin nostava geenivirhekin suvussa... Alttius kaikenlaisiin sairauksiin siirtyy siis meidän lapsille. Mutta kukapa asiaa näin syvällisesti etukäteen pohtisi, saati sitten pistäisi muuten hyvän mies-/isäehdokkaan matkoihinsa vain suvussa esiintyvien sairauksien takia. :rolleyes: Muut asiat ratkaisee... Ja voihan huonoillakin geeneillä saada aikaiseksi jotain ihan mahdottoman ihanaa ja hyvää!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen kysymys. Ihan mitään huippugeenejä kummankaan puolelta ei tule lapsi saamaan. Näillä nyt kuitenkin mennään. Toivotaan, että vaikka jostain löytyis geenien kannalta parempi yhdistelmä, niin meidän parisuhde kestää hyvänä ja voidaan hyvällä perhe-elämällä korvata näiden vaillinaisten geenien vaikutus B)

 

Jos pelkkiä geenejä tuijottelee, niin silloinhan kanttaisi valita kumppani maantieteellisesti mahdollisimman kaukaa. Silloin esim suomalaiseen tautiperimään kuuluvat sairaudet olisivat hyvin pienellä todennäköisyydellä, sillä moniin tarvitaan kantajuus molemmilta vanhemmilta. Mutta tästäkin huolimatta taidan pitäytyä nykyisessä miehessä, vaikka geenit suomalaiset ovatkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan vitsailtu siitä, että miten kahesta näin rumasta voi tulla jotain niin kaunista kuin meidän esikko :lol: Mut jos totta puhutaan, niin meijän lapsilla on sairauksien puolesta tulossa huonot geenit. Mun puolelta syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia, diabetestä, yms. Miehen puolelta ainakin syöpää ja sydän- ja verisuonisairauksia. Täytyy pitää peukut pystyssä, että sattuis sit kuitenkin tulee vaan kaikki hyvät puolet, niinko mun suorat hampaat, miehen tummansiniset silmät, mun paksut hiukset, jne :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon ihan tyytyväinen :)

 

Voisihan ne sairausten kohdalta olla paremmatkin, mutta toistaiseksi näillä mennään :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen ihan tyytyväinen. Silmäongelmia hiukan molemmilla; eli mulla on karsastusta itsellä hoidettu laseilla jotka olikin sitten n. 9 vuotta lapsuudessa käytössä ja niillä korjaantui. Vahtaan kuin haukka tuota tyttöä että millon räpsähtää samankaltaista ongelmaa... :unsure: Ja sitten mieheni on punavihersokea, samoin kuin kaikki 3 veljeään, mutta sehän on miesten tauti ja toistaiseksi on vaan tuo neiti meillä niin ei pitäis periytyä... Pojalle sitten ilmeisesti aika suurellakin todennäköisyydellä periytyisi. Vaikkakin mun miehen kohdalla on tainnut hypätä yhden/parin sukupolven yli kun taas hänen isänsä ei ole punavihersokea.

 

Alkoholismia löytyy reippaasti suvusta, samoin verenpainetta sun muita... Mutta nää on sitten aika paljolti elämäntapakysymyksiä onneksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen, sisäistä ja ulkoista kauneutta löytyy ainakin mieheltä runsaasti.

Joitakin puolia sitten toivoisin lapsen perivän enemmän isältään ja joitakin taas minulta. Meillä päin perheessä nainen vetää enemmänkin "perinteistä miehen roolia" ja mies on sitten "perinteinen kotiäiti" joka huolehtii siivouksesta ja huolenpidosta.

 

Miehen suvusta ei taida perinnöllisiä sairauksia löytyä, mutta miehen pahaa astmaa/allergioita/luku- ja keskittymishäiriöitä en toivoisi lapselle periytyvän. Hankala kysymys kyllä. Kunhan lapsesta tulee onnellinen, niin ei geeneistä niin väliä... :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Asioita, joita en haluaisi periyttää lapsillemme:

 

-masennukseen taipuminen

-astma + muut mahdollliset allergiat

-riitelykyvyn puute

-peukalo keskellä kämmentä

-liiallinen itsepäisyys

-silmälasit (taitaa olla pakko, kun meillä on molemmilla ja useimmilla isovanhemmistakin)

 

Haluaisin periyttää:

 

-terve omapäisyys

-hyvä itsetunto

-aloitelykyisyys

-musikaalisuus

-hyvä koulumenestys (ja tietysti vain molempien parhaat aineet)

 

ja nämä on kerätty molemmilta. muuten ei oikeastaan ole väliä, kunhan lapsi on onnellinen, kykenee rakastamaan, ottaa rakkautta vastaan ja ajatella itsenäisesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen kyllä. Kaks rotumääritelmän mukaista ihmistä wink.gif ja ei sairauksia suvussa.

Edited by coconuttreez

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, näillä mennään eikä vaihtaakaan voi, joten olen tyytyväinen.

 

Joskus nuoreni olin huolissani huonon näkökykyni periytymisestä, mutta eipä tuokaan niin kovin automaattista ole. Miehellä on onneksi täydellinen näkö.

 

Muutenkin olemme geeniperimiltämme aivan erilaiset (eri maista), joka lienee useimmiten pelkästään positiivista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now