Wanted: asiantuntija/lääkäri ankaran raskauspahoinvoinnin (hyperemesis gravidarum) suhteen

[Lounatuuli]

Minulla on takana kaksi raskautta (tyttö 02/01 ja poika 12/04) ja yksi puoliraskaus (km 04/06). Kärsin raskauden aikana jatkuvasta oksentamisesta viikoilla 5-15, joka on loppunut vauvan liikkeisiin. Oksentelu on johtanut kuivumiseen ja osastohoitoon useaan otteeseen. Nyt kuumeilu on kaikesta huolimatta saanut vallan ja olen kovasti hankkinut tietoa asian suhteen.

Olisiko teillä vinkata tutkimusta tai lääkäriä/asiantuntijaa, jolla olisi tietämystä asian suhteen? Otan myös ilolla vastaan teidän kokemuksia oksennushelvetistä.

Vaikka kuuluisin varmasti tuonne kuumeilijoiden puolelle, päätin kuitenkin laittaa tämän tänne odotus-puolelle.

[Bianca]

Mulla yksi raskaus takana, tämä toinen vasta masussa. Esikon kanssa kärsin tosi pahasta oksentamisesta viikolle 28, tän tokan kanssa viikolle 32. Tää toka kuitenkin siinä mielessä helpompi, että tajusin vaatia jo viikolla 6, kun oksentaminen alkoi, Primperania (lääke), ja paino ei tippunut kuin pari kiloa, sain sentään jotain syötyä.

 

Eli jos oikeasti jaksat vielä olla raskaana, suosittelen Primperanin vaatimista. Kunhan tässä raskaudessa kaikki menisi hyvin, en itse enää koskaan halua olla raskaana, toi oksentaminen on niin kauheaa!

[weeRa.]

Miten toi lääke niinku käytännössä toimii??

[Lounatuuli]

Kiitos viestistä!

Olen myös itse saanut osastolla jotakin pahoinvointilääkettä, mutta siellä suhdauduttiin TOOOSI kriittisesti ja nihkeästi lääkehoitoon. Itse kammoksunkin niitä tilanteita, joissa yleislääkäri hieman naureskellen suhtautuu oksennushelvettiin .

Kiitos vinkistä ja voimia odotukseen!

[Lumi-Lilia]

Kannattaa pyytää lähetettä naistentautilääkärille. Siellä ainakin tuo Primperan on tuttu ja erikoislääkäri uskaltaa sitä määrätä, jos pahoinvointi on poikkeuksellisen hankalaa. Tehosta en sitten voi mennä takuuseen

[Mimmuli]

Miten toi lääke niinku käytännössä toimii??

 

Vaikuttavat aineet: Metoklopramidi.

Käyttötarkoitus: Lääkettä käytetään pääasiassa pahoinvoinnin ja oksentelun estoon, muun muassa syövän lääkehoidon yhteydessä. Se auttaa myös ruokatorven tulehdukseen sekä monenlaisiin ruoansulatuskanavan toiminnallisiin häiriöihin, ja sitä käytetään joidenkin mahatutkimusten esilääkityksenä.

Vaikutustapa: Lääke vaikuttaa keskushermostossa pahoinvointia estävästi, ja se myös lisää ruoansulatuskanavan liikehdintää.

Haittavaikutukset: Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat heikkous ja huimaus. Harvemmin esiintyy uneliaisuutta, päänsärkyä, unettomuutta, ripulia tai ilmavaivoja. Alkoholin käyttö lääkkeen vaikutuksen aikana ei ole suositeltavaa.

Raskaus ja imetys: Lääkettä voidaan lääkärin harkinnan perusteella käyttää myös raskauden aikana. Lääkettä kertyy äidinmaitoon, minkä vuoksi lääkityksen aikana ei pidä imettää.

 

Lähde: Pharmaca Fennica

[Lounatuuli]

Kannattaa pyytää lähetettä naistentautilääkärille. Siellä ainakin tuo Primperan on tuttu ja erikoislääkäri uskaltaa sitä määrätä, jos pahoinvointi on poikkeuksellisen hankalaa. Tehosta en sitten voi mennä takuuseen

 

 

Mä oon pohtinut just sitä, että pitäisikö pyrkiä lääkärin pakeille jo ennen mahdollista raskautumista. Mulla kun on tuon oksuhelvetin lisäksi vielä takana se rypäleraskaus ja km. Tuolloin puhuivat, että tämän vuoksi seuraavaa raskautta tarkkaillaan tiiviimmin.

Mahtaisikohan ne ihan tuolla yleisellä puolella kirjoittaa lähetettä, vai saakohan apua vasta kun on tosi kysessä??!

[Guest Gerda]

*

Edited January 8, 2011 by Gerda

[Bianca]

Joo, ei Primperan multakaan pahaaoloa kokonaan vienyt pois, todellakaan. Kyllä mä silti oksensin ihan päivittäin, mutta mulla siis pysyi edes jotain sisällä, kun esikoista odottaessa ei pysynyt MIKÄÄN sisällä.

 

Olen kyllä sitä mieltä, että kannattaa ainakin koittaa, ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa senkin takia, että pahaolo ja tyhjä vatsa aiheuttavat yleensä lisää pahaaoloa, ja kun ruoka vain ei pysy sisällä on asialle vaikea tehdä mitään.

[Guest Gerda]

*

Edited January 8, 2011 by Gerda

[Lounatuuli]

Moi ja kiitos vastauksista!

Bianca, Lumi-Lilia ja Gerda: Kertoisitteko mulle, miten ja milloin teidän pahoinvointi on alkanut, miten teitä on hoidettu ja missä? Näissä hoitamisissa on mun kuuleman mukaan aika lailla eroja sen suhteen, miten pahoinvointiin reagoidaan ja milloin esim. aloitetaan nesteytys. Itse olin jo niin kuiva, että hoitaja ja tk-lääri eivät saaneet tippaa mulle ja sitten mentiinkin jo kiireesti osastolle. Mun oma asennekin on tainnut aikaisemmin olla, että kyllä tää tästä ja oon alistunut pompotteluun. Siksi ois mukava kuulla, miten ootte saaneet apua pahoinvoinnin kanssa.

[Guest Gerda]

*

Edited January 8, 2011 by Gerda

[Lounatuuli]

Mua pistää NIIIIN vihaks sun puolesta.

 

Mulla on takana kaksi raskautta (puolikas keskenmennyt, jota jo ehdin muutaman viikon oksentaa). Tää on pahentunut joka raskaus ja niin kamalalta kun se kuulostaa, oon todennäköisesti just siinä häviävän pienessä joukossa, jolla se pahenee joka kerta. Taidan siis olla aika kajahtanut kuumeillessani . Mun pelastus on ollut se, että liikkeet tunnettuani mun olo on parantutnut sen verran, että kokoaikainen yrjöily on jäänyt ja olen jopa pystynyt työntekoon raskauden puolenvälin jälkeen.

 

Se on kyllä totta, että nyt tän vikan, keskenmenneen raskauden aikana oli helppo sanoa, että joo, on ollut aikaisemminkin tätä samaa. Silti se on tosi kumma, että joidenkin terveydenhoitajien mielestä tippaan kannattaa mennä, sillä se parantaa pahinta kierrettä, joka aina vaan kiihtyy, kun ihminen kuivuu. Toiset taas vaan hokee, että kyllä se siitä. Sen takia mä oon pohtinutkin, että menisin kyllä naistentautien ja raskauden asiantuntijan luo, jos sellaisen täältä pääkaupunkiseudulta löytäisin. Rasittavinta on ravata aina eri lääkärin luona, jotka parhaimmillaan kyselee, että olenko varma, ettei tää vaan ois vatsatautia!?

 

Voimia sulle aivan valtavasti!!! Keskity rauhassa masuasukin kasvattamiseen ja jätä törppöjen kommentit omaan arvoon!!!

Edited January 26, 2010 by Lounatuuli

[Bianca]

Mulla alkoi pahoinvointi viikolla 6, ensin sellaisella ruokahaluttomuudella, lievällä yökötyksellä, ja siitä sitten oksentamisena. Meillä oli terveyskeskuksessa silloin esikkoa odottaessa supistettu kesäaukiolo meneillään, joten kävin just vkolla 6, ja sen jälkeen joskus vasta viikolla 12 tai jotain. Terkka kyllä kirjoitti sairaslomaa, ei siinä mitään, mutta ei mistään lääkkeistä ollut mitän puhetta, saati sitten tiputuksesta. En itse osannut kysyä asiasta.

 

Mulla myös paino tippui n. 7 kg, mä otin suihkut aina maassa istuien, koska olisin muuten pyörtynyt, veden juominen ei mullakaan todellakaan tullut kysymykseen, jne. Aika heikossa kunnossa olin, ja nukuin suurimman osan ajasta, koska nukkuessa mua ei oksettanut.

 

Sitten pikkuhiljaa olo parani, viikon 20 tienoilla oksensin enää vain kerran päivässä, sitten n. vkolla 24 ehkä 3 kertaa viikossa, ja viikolla 28 vikan kerran.

 

Näiden raskauksien välissä luin vauvapalstoja ja muutenkin netistä raskauspahoinvoinnista, ja huomasin tuon primperanin. Nyt tässä tokassa pahoinvointi alkoi samalla lailla viikolla 6. Viikolla 7 olimme alkuraskauden ultrassa yksityisellä, ja pyysin primperan-reseptin. Alkuun se ei oikein auttanut, mutta auttoi sitten pain päivän käytön jälkeen kuitenkin edes vähän.

 

Terveyskeskuslääkäri sitten uusi reseptin ihan mun pyynnöstä. Tässä raskaudessa oksensin tosiaan viikolle 32, aika samanlailla pikkuhiljaa väheni kuin ekassa raskaudessa. Tosin olen välillä yhä oksentanut esikon kakkapeppua pestessä, mutta sille nyt ei voi mitään.

[Lounatuuli]

Kiitti Bianca vastauksestasi!

 

Mä myös alan koko ajan muistaa paremmin tota aikaa. Mä myös nukuin paljon!

Puhuttiinko sulle koskaan mistään haittavaikutuksista lääkkeen suhteen? Mä kyllä myös aion ensi kerralla (jos sellainen tulee) olla jämäkämpi hoidon ja lääkkeiden suhteen.

 

Nimimerkillä KaikestaHuolimattaKuumeKasvaa

[Bianca]

Soitin teratologiseen tietopalveluun vielä ennen lääkkeen aloitusta, sieltä vastattiin, että saa käyttää raskauden aikana. Lisäksi mies checkaili netistä, että Ruotsissa Primperania on käytetty aika pitkään, ja on yeisempää kuin meillä. Uskalsin siis syödä.

 

Kaikissa ultrissa kaikki ollut OK, mutta eihän tämä ole syntynyt vielä, joten toivottavasti kaikki OK. Ja muutenkin, mä en ton pahoinvoinnin takia halua enempää raskauksia.

[Lounatuuli]

Kiitti Bianca vastauksesta.

 

Tiedän todella, miten raskasta on elää pahoinvoinnin kanssa. Lääke on varmasti turvallinen, kun lääkäri sen kirjoittaa. Ihmettää vaan nämä sata ja yksi eri tapaa hoitaa ja lääkitä!

 

Voimia odotukseen!

[Rae]

Mullekin määrättiin Primperania edellisessä raskaudessa, kun oksensin ihan holtittomasti. Sairaalassa sitä antoivat, ihmettelivät että miksi ei kukaan neuvolassa asiasta ollut maininnut. Myöhemmin kun kyselin, sanottiin, että kun ei se auta kaikilla

Mä sain siis Primperan reseptin, ja vielä peräpuikkoina, etten oksenna sitä lääkettä pihalle Kaikilla se ei tosiaan auta, mutta mulla helpotti oloa siten, että pysy ruoka sisällä. Tosin mun oksentaminen ei ole mitään verrattuna näihin kertomuksiin täällä.

[Lounatuuli]

Missä vaiheessa raskautta sä Rae sait lääkkeen ja kuinka kauan sitä käytit? Oon täällä jo muutaman kerran todennut, että se on jännä, miten suhtautuminen noihin lääkkeisiin vaihtelee eri alueilla.

 

Onko teistä kukaan saanut apua esim. niistä pahoinvointirannekkeista (luin netissä) tai esim. akupunktiosta/muista vaihtoehtoisista hoidoista?

[Lene]

En ole "Rae" mutta vastaan kuitenkin.

 

Itse sain Primperan-supot käyttöön viikolla 6+1 ja ei niistä mulle hirveetä apua ollut, ehkä veivät pahimman terän pahoinvoinnilta pois mutta oksensin kuitenkin 4-6 kertaa tunnissa vuorokauden ympäri aina siihen asti kun ensimmäiset liikkeet alkoivat tuntua jouluviikolla, uutena vuonna jätin supot kokonaan pois. Sen jälkeen olen oksentanut satunnaisesti, en edes joka viikko. Lääkäriltä kyselin sairaalajaksoilla parempaa pahoinvointilääkettä, sellaista ei kuulemma ole mutta Teratologisesta tietopalvelusta kehoittivat kokeilemaan Postafenia ja se olikin hieman tehokkaampaa, olisinpa vaan saanut sitä aiemmin (en tiedä olisiko se sisällä pysynyt kuitenkaan...) Sairaalajaksoilla tiputtivat sitten Primperania suoraan suoneen.

 

Rannekkeista mulla ei ollut mitään apua, kuten ei B6- vitamiinistakaan eikä muista konsteista.

[Lounatuuli]

^Kiitos silti vastauksesta Lene.

Minulla myös on oksentaminen helpottanut liikkeiden tuntemisen jälkeen.

Huoh! Tänään on taas sellainen päivä, että mietin, onko minusta tähän.

[Rae]

Mä taisin saada sen reseptin joskus rv 12. Ja käytin sitä säännöllisen epäsäännöllisesti liki koko raskauden, ihan loppuvaiheessa en enää käyttänyt. Mutta siihen asti aina kun meinas tulla yhtään pahempi olo, niin suppoa kehiin.

[Lounatuuli]

Nosto. Multa otettiin pe:na kierukka pois ja ois mukava vaihtaa lisää ajatuksia asiasta jos kohtalotovereita löytyy.

[weeRa.]

No niih, nyt tuli taas tämä asia ajankohtaiseksi itselle... Oon menossa tunnin päästä käymään lääkärissä pahoinvoinnin takia ja ajattelin kysyä tuosta Primperanista, jos ei muuten sitä ehdota. Tähän on vaan PAKKO löytää jotain helpotusta.

[Guest Gerda]

*

Edited January 8, 2011 by Gerda