sasa

Minkä ikäisenä tulit äidiksi...


970 posts in this topic

Meillä vain sattui niin, että parisuhteen ollessa "kypsä" lapselle, molemmilla oli jo vakityöt ja ikäkin lähempänä kolmeakymmentä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olin 28v. ja mies 30v., molemmat vakityössä ja oma koti rakennettuna jne. Silloin kun lasta aloimme suunnitella taisi miehellä olla juuri työpaikanvaihto käsillä ja rakentaminen haaveissa. Tuon pienen paketin tuleminen meille kesti siis vuosia.

Edited by ralli79

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin 27 ja mies 37, kun poika syntyi. Kummallakin vakityö ja oma koti oli ostettuna. Ei näitä asioita otettu lapsen suunnittelussa huomioon, meille oli tärkeämpää suhteen tilanne lapsia toivoessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmat oltiin viime heinäkuussa 29 kun Esikoinen ilmaantui.

Vakkariduuni molemmilla, mulla ollut jo 7 vuotta, Ukkokullallakin yli vuoden.

Naimisissa 2 vuotta ja yhdessä jo 12 vuotta. Asuntokin ostettu. Ja farkku. ;)

 

Aiemmin ei vaan ollut aika lapselle, eka mä opiskelin ja sit opiskeli Ukkokulta. Ja ei me niin hirveen innokkaitakaan oltu lasta hankkimaan. Mut sit rouvalle pukkas vauvakuume, eikä se vieläkään ole laantunut... ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olin 30 kun poika syntyi, mies minua vuoden vanhempi.

 

Omistuskolmiossa asutaan ja farkkuauto löytyy. Vakkariduunit molemmilla, mulla vuodesta 99 ja miehellä 05 asti.

 

Mitään vauvakuumetta ei podettu ja olin aiemmin ajatellut, ettei lapsia meille, mies sen sijaan oli aina ajatellut että niitä kuuluisi jossain vaiheessa olla. No pilleriresepti piti uusia ja asiasta keskusteltiin ja tuumattiin, ettei uusita sitä ja katsotaan miten käy, että tilanne olisi sopiva lapsille. Ja siinä vaiheessa mulle tuli sellanen olo, että sen pitää tapahtua HETI. No 3. kierrosta sitten tärppäs ja maailman ihanin olento tuolla pinniksessä nukkuu.

 

Nyt kovasti toivotaan, että saatais pienelle miehelle kaveri.

Share this post


Link to post
Share on other sites
:rolleyes: Olin 26-vuotias, ja ihan hyvältä iältä tuntuu.. jaksaa vielä valvoa näitä öitä... vaikka välillä tiukkaa tekee :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen syntyessä 19, olin vastavalmistunut kauppiksesta ja lukiosta, työtön siis kesätöiden jälkeen. Exä oli työtön joten kaikki olivat kotona ja rahasta teki tiukkaa.

 

Tokan syntyessä tulen olemaan 30, vakituisissa töissä kuten nykyinen mieskin. Muuten tuntuu kuin olisi taas eka lapsi, niin paljon on asiat muuttuneet ja elämäntilanne... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eka lapsi 22-vuotiaana. Lapsen isän kanssa ei oikeestaan oltu enää yhdessä. Yksinhuoltajana, tosin lapsen isä näki poikaansa(ja näkee edelleen) säännöllisesti. Ja vakituinen virka oli.

Edited by vilttitossu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen 28 v. ja lisää vuosia tulee joulukuussa. Mies on täyttänyt huhtikuussa 29 v. Olen juuri valmistumassa yliopistosta ja jäin äitiyslomalle määräaikaisesta työsuhteesta. Mies on valmistunut DI:ksi viime syksynä ja on ollut vakkariduunissa jo pari vuotta.

 

Perheenlisäyspuuhiin ryhdyttiin, kun opintoni alkoivat olla loppusuoralla. Itselleni vakityötä tärkeämpää oli päätöstä tehdessä juuri se, ettei opinnot jää roikkumaan, koska olen muutenkin hengannut yliopistolla jo riittävän pitkään. Muutenkin aika tuntui olevan kypsä, oltiin oltu naimisissa pari vuotta ja ehditty viettää aikaa kahdestaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

20v olin kun poika syntyi ja sillä hetkellä työtön. Osan raskausajasta olin määräaikaisessa työssä. Mies oli 22v ja vakituisessa työssä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ollaan miehen kanssa molemmat 25 kun lapsi syntyy. Tosin täytämme kummatkin 26 piakkoin sen jälkeen. Molemmilla meillä on vakituiset työpaikat ja oma talo on hankittu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin 24-vuotias kun esikoiseni syntyi, mieheni 31v. Työsuhteeni päättyi juuri samassa kuussa (määräaikainen työsuhde), mutta koko raskausajan ennätin olla työelämässä. Mieheni on vakkariduunissa.

 

Nyt tulen olemaan 26-vuotias kakkosen syntyessä. Hoitovapaalla olen eikä vielä kiirettä takaisin työelämään :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin 30, opinnot loppusuoralla ja mies vakityössä. Jälkeenpäin miettien, olisi todellakin kannattanut mennä ensiksi töihin, koska äitiyspäiväraha olisi ollut huomattavasti parempi. Mutta näinkin on pärjätty!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täytin 23 vuotta viikko vauvan syntymän jälkeen, mies on samanikäinen. Opiskelut olivat silloin puolivälin paremmalla puolella. Mies puolestaan oli vakituisessa työssä. Naimisiin mentiin vasta kun lapsi oli vuoden.

 

Meille se oli oikein sopiva ikä ja elämäntilanne saada vauva. Olen aina halunnut lapsia nuorena, ja tarkoitus olikin aloittaa jo opiskeluaikana. En nähnyt mitään syytä, miksi olisi pitänyt odottaa valmistumista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin 31-vuotias, mies vuoden vanhempi. Oma työsopimus oli määräaikainen projektityö, mikä päättyi äitiysloman alkuun (ajoitus ennen kaikkea, ainakin mun pomon mielestä ;) ) Miehellä vakityö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmat opiskelijoita, tuloja ei nimeksikään. Meille ei vaan liiallinen suunnittelu sovi, joten vauva sai ilman sen kummempaa harkintaa luvan tulla ja nyt pärjäillään päivä kerrallallaan. Ei raha ole pääasia ja vähälläkin pärjää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä 26, mies 27.

Miehellä vakityö, mulla ei. Vuoden ajan olin tehnyt vain määräaikaisena pätkätöitä, nitä kyllä riitti ja tiedän että riittää jatkossakin. Mun alalla vakipaikat aika tiukassa, olisi voinut mennä vielä vuosia ennen vakipaikkaa (kuullut että jotkut ihan hyvät työntekijät roikkuneet pätkätöissä 8v ennen vakipaikkaa!). Ei sitä kannattanut enää jäädä odottelemaan, kun ei itse tästä enää nuorru.

Eikähän tuo mitenkään ole mihinkään vaikuttanut että onko se paikka vakituinen vai ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen sitä mieltä, että aina on sopiva tai epäsopiva hetki lapsen saantiin. Olin aina sanonut, että haluan lapseni alle 30vuotiaana. No kaveri lohdutti, että olihan mulla mahassa tuloillaan kun täytin :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun vauva syntyy, itse olen jo 27 ja mies on 23. Mulla on jo nyt vakiduuni ja puheiden perusteella miehelläkin on siihen mennessä vakiduuni, mutta lapsen takia muutamme takaisin kotipaikkakunnalle joten mies joutuu etsimään uuden duunin. Mie jään äippälomille niin mun työsuhde ei katkee. Ihan hyvä tilanne saada lapsi, itseasiassa loistava. Tuli kuin tilauksesta, koska mulla on kotipaikkakunnalla opintoja noin vuoden verran kesken ja meinasi jo tuottaa ongelmia kuinka pääsen vakiduunista vuodeksi opiskelemaan ilman potkuja. Nyt taidan päästä jos onnistuisi lapsen kanssa opiskella osapäiväisesti. Taidan olla vielä turhan optimistinen...? Kuvittelen että lapsen ohella jää aikaa kaikkeen muuhunkin ja että voin aina muutamaks tunniks jättää sen (lähes jokapäivä...?) mun mutsille että pääsen käymään koululla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now