Olisi ihana nimi MUTTA...

[Anastasia]

^^ Mun mielestä ei todellakaan haittaa. Varsinkaan, jos ette ole enää missään tekemisissä!

 

Meillä tällainen ihana nimi olisi Luka, mutta emme sitä lapsellemme anna, koska se ja sitä läheisesti muistuttavat Luca/Lukas/Lucas/Luukas ovat yleistyneet viime vuosina todella paljon. Paitsi jos meille tulee kahden jo olemassaolevan pojan lisäksi vielä neljä muuta, sitten on ehkä jo pakko, kun loppuvat muut vaihtoehdot.

 

edit. Lisäväkänen

Edited March 25, 2010 by Vendela

[ihanko]

Miehellä on suuri suku ja hän ei halua että lapsella olisi sama nimi kuin jollakin sukulaisella. Karsii aika monta hyvää nimeä pois...

[Guest mer-]

Se paras ja kaunein nimi jäi antamatta lapselle koska huomasimme että historiassa on ollut joku tämän niminen henkilö joka on tehnyt kamalia asioita, ja sen seurauksena nimeä on käytetty useissa leffoissa yms. pahisten nimenä

[Anskuli]

^ Ja nyt aloin miettimään, mikä tuo nimi voisi olla...

[Neven]

Muutama nimi jäi käyttämättä kutsumanimeksi, koska

 

-Helmi, liian yleinen, annettiin esikoiselle kuitenkin toiseksi nimeksi, koska nimi on meille tärkeä

-Marco/Marko, päätettiin antaa tämä nimi meidän pojalle (no sellaista ei kyllä ole tullut) mutta sitten sain uuden pomon joka omaa tuon nimen.

-Wilma/Vilma, serkkuni koiran nimi. Meinattiin silti antaa tämä nimi tytölle jos ei löydy parempaa. No löytyi

-Viivi, menin antamaan tämän nimen aikoinaan marsulleni, tuntuisi sitten omituiselta antaa se nimi omalle lapselle. Nyt kyllä on kahdesti harmittanut että tuli "tuhlattua"tuo nimi lemmikille

-va ja -van-loppuiset nimet, kuten esimerkiksi Ewan/Evan, joka muuten olisi täydellinen mutta ei sovi meidän sukunimeen.

Liam:keksin heti tästä inhottavan väännöksen, muuten tuo nimi olisi valittu, no edelleenkään ei ole sitä poikaa.

- Hollannissa ihastuin Maaike-nimeen, me oltaisiin kirjoitettu se kyllä Maikke, kun se kuitenkin sanotaan tuolla tavalla, mutta miehen suvussa tuon nimisiä oli jo kolme ennestään.

 

Sitten oli tietenkin liuta nimiä, joita on jo miljuunalla sukulaisella tahi kaverilla ja jäivät siksi käyttämättä

[Io.]

Minusta Henry on ihana nimi ja sita loytyykin miehen suvusta paljon mutta... Se ei oikein sovi sukunimemme kanssa. Siita tulee monelle yksi henkilo mieleen aina. Minua se ei niinkaan haittasi mutta miesta sitten enemmankin. Toiseksi minun veljeni nimi on Henri. Olisihan se vahan outoa antaa oman veljen nimi omalle lapselle, eriasia jos olisi isan tai isoisan nimi.

 

Sitten on naita nimia mitka sisareni on varannut kuten Julius, Lydia, ym.

[Jepa]

Kiia kuulosti mun korviin pitkään ihanalta nimeltä, kunnes tajusin, että sehän on melkein kuin se auto Olivia oli myös pitkään haaveissa, mutta miehelle tuli siitä mielen oliivi(öljy), joten piti keksiä sitten muuta

 

Että näinkin viisaita assosiaatioita ja hylkäämisperusteita meillä

 

 

[Meisi]

Helmi - liian suosittu.

 

 

Elsa - kohtalon lapsi, sama kohtalo kuin Helmillä.

[XeNedra]

Mies haluaisi antaa tytölle nimeksi Laura, mutta veljen tyttö on jo sen niminen, joten minun on pakko hylätä miehen suosikkinimi. (Siis ei vielä edes ole vauvaa tulossa, mutta hyvähän tuo nimiasia on päättää jo etukäteen.)

[Coordinator]

Meillä esikoinen on Oiva, ja jos (mahdollisesti joskus tuleva) kuopus on tyttö, haluaisin hänelle nimen Helmi. Siitäkin huolimatta, että on yleinen nimi nykyään. Se on oman mummuni toinen nimi ja sopisi mielestäni kovin hyvin yhteen Oivan kanssa. Toivon vaan, että kukaan "liian läheinen" ei ehdi antaa sitä ensin omalle lapselleen. Itse asiassa haluan sen nimen niin kovin, että ehkä jopa keskustelisin asiasta suoraan, jos jonkun tutun lapsella Helmi-tyttö jo olisi. Olisihan mahdollista, että kaveria ei haittaisikaan.

[Guest Xanor]

Meillä on harvinainen ja monesti kauniiksikin kehuttu sukunimi (kiitos siis mieheni ), Suomesta samannimisiä löytyy vain parikymmentä. Olemme suunnitelleet mahdolliselle tyttövauvalle melko tavallista kutsumanimeä. Periaatteessa en haluaisi ehkä ihan niin yleistä nimeä lapselleni antaa, mutta yhdistelmä on mielestämme niin kaunis, että ehkä tuossa sukunimessä on riittävästi erikoisuutta.

Edited March 29, 2010 by Xanor

[AnneJ.]

Joskus 10-11 vuotta sitten keksin kaksi ihanaa nimeä, yhden pojalle ja yhden tytölle. Tuo pojannimi on esikoisen nimi, mutta kun ei ole tyttöä, niin tuo mielestäni ihana tytönnimi jää käyttämättä Mälsää!

 

muoks. Pakko lisätä, että mälsää on siis vain se, etten pääse käyttämään tuota ihanaa nimeä. Ei se, ettei ole tyttöä

Edited April 2, 2010 by AnneJ.

[Csitri]

Olen opettaja, ja liian moneen kivaan nimeen liittyy mielleyhtymä ärsyttävästä/osaamattomasta/yksinkertaisesta oppilaasta - tai heidän vanhemmistaan!

[Tytti]

Olen opettaja, ja liian moneen kivaan nimeen liittyy mielleyhtymä ärsyttävästä/osaamattomasta/yksinkertaisesta oppilaasta - tai heidän vanhemmistaan!

 

 

Tämän olen kuullut muiltakin opettajilta! Ymmärrettävää

 

Monta ihanaa nimeä menee täälä sivusuun, koska ystävien lapsilta löytyy sama nimi tai nimi ei yksinkertaisesti sovi yhteen sisarusten nimien tai sukunimen kanssa.

[tintus_81]

Esikoinen sai nimen Eetu, koska me emme miehen kanssa tienneet ketään Eetua ja ajateltiin että se ei tule vastaan ihan kaikilla... no.. se olikin sit 2004 syntyneiden suosituin nimi.. Koko nimeltään hän on Eetu Viljami Harrinpoika ja pari kuukautta pojan ristiäisten jälkeen oli lehdessä ilmoitus kastetuista kaksospojista joista toinen oli Eetu Valtteri Harrinpoika ja toinen Eero Viljami Harrinpoika... No, onneksi sukunimi on niin harvinainen ettei ainakaan toistaiseksi ole yhtään samannimistä koko suomessa..

 

Masussa kasvavalle kuopukselle on nimi valmiina, ja se ei todellakaan ole ihan niitä yleisimpiä, vaikka ihan perus-suomalainen nimi onkin..

 

Paljon nimiä meni hylkyyn ihan vaan sen takia etten tykkää!! Ja myös sen takia että tuntee jonkun samannimisen ääliön...

[Spring]

Helmi on mustakin ihan nimi, mutta taitaa jäädä käyttämättä. Yhdellä tutulla on myös jo tytär nimeltä Helmi, jota en toisaalta tunne hyvin. Lapsi menisi tosin ruotsinkieliseen kouluun, joten sinänsä luokkakavereita ei varmaan olisi kymmeniä saman nimisiä, mutta pihakavereita sitten!

 

Äitini äiti oli Helvi, ja se on harvempi, joten ehkä sitä sitten, vaikka se ei olekaan niin helmi nimi.

[PatHe]

Veera olisi tullut meidän tytöstä, mutta tutuilla on sen niminen tyttö jo.

 

Pinja ja Pihla jäivät pois samasta syystä...

 

Tosin nyt kun tuota neitiä katselee, niin ei hän olisi voinut kyllä olla mikään näistä. Hän näyttää juuri omalta nimeltään.

[Miiulii]

Totta kyllä, että mielleyhtymät vaikuttavat tosi paljon! Ei huvita antaa kenenkään inhottavan tyypin nimeä omalle muksulleen!

 

Mua harmittaa hirmuisesti, kun tytön nimi jonka oon keksiny jo pari vuotta sitten, on kovaa kyytiä nousemassa melko suosituksi... Nimi on tosi vanha ja se on oman mummoni toinen nimi. Ja lisäksi todella kaunis! Saas nähdä pitää silti hylätä se. :/ toisaalta meidän sukunimi ei ole niin yleinen.. (ihan hyvä että otin miehen sukunimen, omani ois ollut todella yleinen)

 

Pojan nimistä tykkäisin mahdottomasti nimestä Niklas. Miehen veljen poika on vaan nimeltään Niko ja mies on sitä mieltä, että ovat liian samankaltaisia... Itteä ei kyllä haittais, eipä me nyt sen veljenpojan kanssa kauheasti olla tekemisissä.. vaikka mies vissiin aiemmin onkin ollut. (ja se tykkäämääni tytön nimi eroaisi tämän veljenpojan tyttöystävän nimestä vain yhdellä kirjaimella.....)

[forgetmenot]

Meillä on tällä hetkellä vihdoin sellaiset edes vähän suosikkinimet tytölle ja pojalle... Ongelma vaan on, että on vähän hassua, kun meidän tutuista löytyy hirveästi molempaa nimeä Kyseessä on siis nimet, jotka on meidän ikäluokassa tosi yleisiä eli n.900-1300kpl/vuosi annettu, mutta nykyään niitä annetaan vain noin 100kpl/vuosi lapsille nimiksi. Eli nimet ovat super-suosikkeja 80-luvulta kuten esimerkiksi Ville ja Johanna. Jokainen täällä varmaan tuntee aika monta tuon nimistä Tällä vuosikymmenellä ne meidän miettimät nimet taas on juurikin aika harvinaisia.

 

Meidän on ollut tosi mahdotonta keksiä hyviä nimiä ja tuntuu vähän siltä, että kaverit voisivat luulla, että lapsi on nimetty kyseisten henkilöiden mukaan. Mutta kun ei oikeasti olis. Ja noi nimet olis niin kätevät, kun ei voi kuulla väärin ja lapsellemme on tulossa jo mun erikoinen sukunimi, jota saa olla jatkuvasti tavaamassa niin "helppo" etunimi passaisi siihen mainiosti. Itselläni on juurikin tällainen nimi, kun taas siskollani on erikoisempi etunimi ja sitä varsinkin nuorempana risoi jankata molempia nimiä peräjälkeen monta kertaa.

 

Eli MUTTA MUTTA... uskaltaisko vaiko eikö...

[KraKsRaks]

^Parikin kaveriperhettämme on sisällyttänyt jälkikasvunsa nimiin mun etunimen. Ei ole kyllä käynyt vakavissaan mielessäkään, että olisivat minun mukaani nimenneet. Yhden ystävän kanssa kyllä vitsailtiin asiasta, kun tämä kertoi tyttärensä etunimien valintaperusteista. Minun etunimeni kohdalla hän luetteli lapsen vanhempia sukulaisia, joilla on tämä kyseinen nimi, ja totesi sitten lopuksi vähän vaivautuneena, että tietenkin tämä on myös sinun nimesi ja sinä olet hyvä tyyppi. Mä siihen, että heti kun kuulin koko nimen, olin tositosi liikuttunut ja otettu siitä, että ystäväni Ritvapirjoannikki on kaikista ihmisistä just mun mukaan nimennyt tyttärensä, mille sitten yhdessä räkäisesti naurettiin.

 

Eli mä en tuollaisesta säikähtäisi, jos nimi muuten tuntuu oikealta, mutta jokainen tekee tietysti niin kuin parhaaksi näkee.

 

Meillä on sekä tytön- että pojannimet aika lailla mietittyinä. Se, mikä ihan vähän kaihertaa, on tytön ensimmäisen nimen havaittavissa oleva yleistyminen. Ei tosin taideta antaa sen häiritä, jos päädytään tytölle nimeä antamaan, koska nimi tulee suvun piiristä.

 

Yksi tosi mieluinen pojannimi meni sivu suun, koska lähipiirissä on kaksi sen nimistä alle 5-vuotiasta nuorta miestä. Tämä harmitti aluksi vähäsen, koska meistä oli huomattavasti hankalampaa keksiä mieluisia pojannimiä kuin tytönnimiä. Nyt ollaan keksitty parikin vahvaa ehdokasta, joten jossittelu on jäänyt onnellisesti taakse.

[forgetmenot]

^ Kerroin eilen mun "suosikkitytönnimiselle" kaverille, että avokin suosikki on edelleen hänen nimensä. Ei se onneksi kovin erikoisesti reagoinut En tietenkään sitten tiedä, miten hän oikeasti sisimmässään suhtautuu, mutta ei ainakaan sanonut mitään että no ei missään nimessä

Edited April 17, 2010 by forgetmenot

[Guest pikkaraiset]

^ Kyllä mä antaisin teidän tapauksessa suosikkinimen. Ainakin itse suhtautuisin positiivisesti jos mulla olisi yleinen etunimi ja joku sen nimen antaisi lapselleen. Näiden meidän "erikoisten" lasten nimien jälkeen, on vain mukavaa jos meidän ikäluokkien nimet kelpaavat

[Neven]

Toisaalta tuohan on hyvä tilanne, tuttavasi voi kertoa, jos hänellä on ollut nimen kanssa jotain vaikeuksia sitten voitte vielä harkita onko nimi hyvä vai ei.

 

Me päätettiin jo seurusteluaikana pojalle nimeksi Marco/Marko, joka on oman ikäisissä aika suosittu nimi. Mutta jäi käyttämättä, kun ei tullut kuin tyttöjä, ja sitten lisäksi se on nykyisin mun pomon nimi enkä varmasti antaisi sitä enää.Omassa ikäluokassani on monta sellaista nimeä, jotka kelpais mulle paremmin kuin hyvin.

[Neferty]

Minä ajattelin aina antavani tyttärelleni mummo-vainaani nimen, joka on suht harvinainen, eikä sitä jostain syystä serkkuni tai muut sikiävät sukulaiset ole ottaneet.

 

Nyt sitten menin naimaan miehen ja ottamaan hänen sukunimensä, jonka nimen alku on tuo harvinainen mummoni etunimi, ja yhdistelmästä tulisi vähän hölmö, tyyliin esimerkkinä Marja Marjanen.

[ihanko]

Musta Jaakko on aivan ihana nimi, mutta sitä en voinut antaa kun oma veljeni on sen niminen.