Drusilla

Vertaistukiketju imetyksen kanssa taisteleville

180 posts in this topic

Huoh. Tänään tunnin välein rinnalla ja nyt poitsu ei saanut tarpeeksi kahdesta rinnasta, itki vain lohduttomasti. Piti tinkiä periaatteista ja antaa vastiketta jo nyt (yleensä annetaan klo 22-23 maissa). Annoin 40 ml ja itku loppui siihen.

 

Rogue, itse olen 70-luvun korvikelapsi, 2 viikkoa imetetty. Ihan terve olen, ei allergioita, äidin sanojen mukaan poikkeksellisen terve lapsi (mm. vain yksi sairastettu korvatulehdus). Onko täällä muuten muita korvikeruokittuja äitejä?

 

Oletteko muuten kyselleet, miten omalla äidillänne tai äidinäidillänne imetys onnistui? Meillä nimittäin ei kummallakaan onnistunut aikoinaan imetys. Mummilla on kolme lasta ja äidilläni yksi, ja kaikki on saaneet korviketta. Mummi keitti itse aikoinaan kaurasta jonkinlaista maitovelliä, jolla ruokki lapsiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnyin 1980, ja äidilläni riitti maitoa pari kuukautta, loput korvikkeella. Kuulemma ainakin hänen kahdella siskollaan oli aikoinaan sama juttu, heidän äidistään (eli omasta mummustani) en osaa sanoa. Tosin siihen aikaan imetysssuositukset olivat juuri näitä 3-4 tunnin välein kellon mukaan, ei siis lapsentahtisesti. Minä ja veljeni olemme molemmat allergisia eläinpölylle, siitepölyille ja muutamille ruoka-aineille, mutta se nyt on aika tavallista muutenkin, en ole koskaan ajatellut että se olisi ollut imetyksen määrästä tai laadusta kiinni. Mielenkiinnolla odotan, miten oma imetykseni lähtee sujumaan, kun sukurasite on mitä on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä alkaa imetys taas tuntua raskaalta.

Tyttö syntyi sektiolla, jolloin maidon nousua sai odottaa.

Onneksi meillä oli perhehuone, joten saatiin rauhassa harjoitella ja pumppailla.

No viimein sitä maitoa alkoi tulla, mutta imetys ei oikein tahtonut onnistua.

Rintakumin kanssa syötiin n. 3 viikkoa ja pikku hiljaa väkisin aloin tarjoamaan ilman, vaikka se sattui minuun niin kovasti.

Maitoa tuli hyvin, enemmän kuin mitä meni, joten sain jopa pakkaseen jemmaan maitoa.

 

Mutta nyt, n. 2,5 kuukauden iässä tuntuu ettei mun maito enää riitä. Iltaisin on nyt usean päivän ajan jouduttu antamaan pakkasesta maitoa, koska tytöllä on vaan nälkä ja itkee sitä. Jälleen tuskailen, stressaan ja itken mitä olen tehnyt väärin...

Kuukautisetkin alkoivat pari päivää sitten, voikohan sillä olla jotain tekemistä maidon tuotannon kanssa?

Haaveena oli täysimettää 6 kuukauden ikään asti, mutta näinköhän onnistuu.

Omantunnontuskat kalvaavat... tämän lisäksi vaippaihottuma on lehahtanut todella pahaksi. Mietinkin taas, että mitä vielä...?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tsemppiä ja jaksamista, Jewell! Jotain ajatuksia tuli mieleen, jos kaipasit niitä :) Vauvalla saattaa olla tiheän imun kausi, se tulee jossain 3 kk nurkilla, voisithan tarkkailla tilannetta vielä muutaman illan tai pitää tiheämmin rinnalla... itte oon huomannut (ja on ymmärtääkseni myös fakta), että vaikka rinnat tuntuis illalla ihan lötköiltä ajokoiran korvilta ;) , niin silti niissä vielä on runsaasti ns. takamaitoa, joka pitää nälkää paremmin. Ootko varma, että tyttö itkee nälkää? Meillä on raivoamista rinnalle silloin tällöin iltaisin, johtuu yleensä siitä, että tytön päikkärit on jääneet loppupäivästä lyhyenlaisiksi... sit vaan nostelen välillä rinnalta pois ja räyhä monesti unohtuu, sitten syödään uudelleen hetken päästä ihan kaikessa rauhassa lisää. Joskus räyhätään vielä monta kertaa uudestaan... imetysasennon muuttaminenkin on joskus auttanut.

 

Onhan sekin mahdollista jos vauvasi on kasvanut kovasti, että maito ei riitä, mutta käsittääkseni se on aika harvinaista... varsinkin jos oot imettänyt koko ajan niin vauva on ns. tilaillut tarpeensa mukaisesti. Mut se voi tosiaan nyt olla tuota tiheän imun kauttakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi se ilmeisesti. Tosin imeväisillä toi kakkausväli voi muutenkin olla 10 päivää ja se on ihan normaalia vielä.

 

Katselin tuossa anopin saamia vauvanhoito-ohjeita, kun mies oli vauva 70-luvun lopussa, suru korvikkeen haitallisuudesta hälveni vähän ja sai mut hiukan ihmettelemään tätä nykyvouhotusta siitä, että korvike on suunnilleen pahinta, mitä lapselleen voi antaa. Niissä ohjeissa oli nimittäin ohje, miten lehmänmaidosta sai "korviketta" vauvalle. Iän mukaan vettä ja sokeria sekaan ja syömään vaan. Ite oon ollu osittaisimetetty ja saanu ihan kunnon korviketta, mutta ei sillon näköjään ollu niin tarkkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Apua, tuo maito-sokerilitku kuulostaa aika rajulta.

 

Hih, kakka alkoikin luistaa sitten illalla vähän liiankin hyvin :P

 

t. hysteerinen esikoisen äiti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä lopetin neidin pyynnöstä imetyksen 3kk 3vko ikäisenä. Hän ei suostunut rinnasta imemään, pullosta vaan. En kanna asiasta tippaakaan huonoa omaatuntoa. Kaikki ovat tsempanneet, myös neuvolantäti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Niissä ohjeissa oli nimittäin ohje, miten lehmänmaidosta sai "korviketta" vauvalle. Iän mukaan vettä ja sokeria sekaan ja syömään vaan.
Miehen isoäiti kysyi multa sairaalasta kotiin päästessämme että miten imetys sujuu. Mua vähän pelotti kertoa, ettei maitoa tule tarpeeksi. Ajattelin että vanha ihminen ei asiaa ymmärtäisi, onhan naiset kautta aikojen imettäneet eikä aiemmin varmaan mitään korvikkeita ollut... mutta vielä mitä! "Multa koskaan yhtään maitoa tullut! Kaikki kolme lasta kasvoi kuitenkin terveiksi aikuisiksi. Lehmänmaitoa minä niille syötin ja siitä ne tykkäsivät." :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen nyt 5 päivää vanhan pienen pojan äiti ja taistelen kans imetysongelmien kanssa. Nämä hormonit saavat vielä kaiken tuntumaan niin ylisuurelta! Tiedän kyllä senkin, että synnytyksestä on niin vähän aikaa vielä, että pitäisi antaa ajan kulua rauhassa ja sitä rataa.

 

Sairaalassa aloitin imetyksen rintakumeilla, koska poika ei saanut vielä hyvää otetta rinnasta, nänni oli sen verran matala, eikä maitoakaan kyllä 2 päivään tullut mielestäni yhtään. No aina nälän tullessa imetin molemmista rinnoista sen ohjatun 20 min ja sen jälkeen poika vaati vielä aina korviketta, ei jäänyt tyytyväiseksi. Kotiin tullessa (3 päivän vanhana) toisesta rinnasta alkoi jo herua pikkuhiljaa, edelleen käytin rintakumia ja pariin otteeseen sain pojan tyytyväiseksi. Sit kuitenkin huonommin erittävään rintaan tuli haavaumat eilen ja ajattelin, etten anna siitä, pumppaan vaan. No, pumpatessa ne haavat aukesi ja tuli hieman vertakin. Nyt tämä rinta on ollut eilisestä lähtien "käyttämättömänä", koska en uskalla tehdä sille muuta kuin rasvailla ja hoitaa, et saisin haavaumat umpeen.

 

Mitä olette mieltä, miten minun kannattaisi toimia tässä tilanteessa tuon haavaisen nännin suhteen? Terveemmästä rinnasta olen nyt pumppaamalla aina saanut kerralla herumaan 10ml, mut mitään pakkaamisen tunnetta ei rinnoissa vielä ole eikä sitä tippumalla/suihkuamalla tule. Imuotetta pyysin sairaalassa muutamaan otteeseen tarkistamaan ja sanottiin aina, et vauvalla on hyvä imu ja otteet täysin oikeat. Silti tuli haavaumia, mut eikös ne voi kuulua näin alkupäivinä ihan asiaan? Poika on varmaan vielä imenyt kovemmin tätä nyt kipeää rintaa, koska sieltä ei ole vielä kunnolla tullut mitään. Poika on saanut sitten lopun ruuasta korvikkeena, joka kyllä maistuu!

 

Vielä kysyisin, että mitä määriä tän ikäiset vauvat yleensä syö? Onko olemassa jotain suuntaa antavaa ohjetta, paljonko vauva minkäkin painoisena syö?

 

Kiitos jo etukäteen vinkeistä, paljon olen saanut jo täältä apua lukiessani muiden tekstejä. Aikaisemmin ajattelin,etten ota imetyksestä stressiä, mut niin se vaan tuli tämä äidin huoli ja ahdistus päälle... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maikki80, minulla tuli sairaalan rintapumpusta haavaumia rinnanpäihin, ja kätilö neuvoi lypsämään käsin c-otteella ja laittamaan lanoliinivoidetta (Lansinohia). Maidon keräsin talteen ja annoin vauvalle plus vastiketta päälle. Auttoi ihan parissa päivässä.

 

Mä olen kanssa ihan hukassa noiden määrien kanssa, joten siinä en osaa auttaa. Annetaan tällä hetkellä n. 2 dl vastiketta vauvalle osittaisimetyksen ohella. Painoa poitsulla on reilu 3700 g eli saavutti syntymäpainon alle kahden viikon kuluessa synnytyksestä. Tuo aikaisemmin ollut linkki täysin vastikesyötettyjen vauvojen syöttömääristä on hyvä, ohjeellinen dokumentti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maikki, ehkä sulla ei oo vielä maito täysin noussut rintoihin, jos ei pakkaudu vaikka et pumppaa/imetä. Sit kun alkaa pakkautua, niin kannattaa tosiaan yrittää saada se rinta tyhjäksi joko pumppaamalla tai imettämällä, jotta maidontuotanto lähtee käyntiin hyvin ja toisekseen rintatulehdus ei pääse iskemään (mulle tuli rintatulehdus kun vauva oli 2 vkoa ilmeisesti sen takia, kun nännit oli tosi kipeet ja annettiin korviketta ja maito pääsi pakkautumaan ja tuli sitkeä tiehyttukos). Toi käsin pumppaus vois olla kyllä hyvä ajatus, heität vaikka sen maidon sit pois jos on verta mukana. Ja pumppauksessa kaiken A ja O on se, että saa hyvin herumaan. Pumppauksella saatu määrä ei siis kerro mitään siitä, paljonko rinnoissa on maitoa, vaan sen, miten hyvin lähti herumaan... miulla heruu helposti esim. saunassa, jos koskettelen nännejä vähän sivelemällä ennen pumppausta, joskus taas riittää, että avaan imetysliivit ja silitän vähän rintoja vauvan lähellä jne.

 

Me annettiin vauvalle ekan kuukauden ajan pienehköjä määriä korviketta. Tarjosin aina aluksi rintaa mut joskus se teki niin kipeää, että oli annettava korviketta (ja annoin nännien levätä, pumppasin Aventin manuaalipumpulla sitten syötettäväksi myöhemmin, että rinnat kuitenkin tajus että tarve tuottaa maitoa on). Oisko kertasyötöllä mennyt ihan alussa silloin joku 60-80 ml? Sitä luokkaa. Noista ei oikein saa tietoa mistään, kaikkein vähiten neuvolasta. Hankalaa oli niiden määrien kanssa, kun en halunnu antaa liikaa ettei mahalaukku veny, mut toisaalta aina kaikki upposi tytölle mitä annettiin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitokset tuesta ja ohjeista Extravaganca ja Marmalade!

 

Huomasinkin myöhemmin sen linkin niistä korvikkeiden viitteellisistä määristä eri ikäisillä. Se on varmaan aika lailla hyvä ja suuntaa antava. Olen nyt pumppaillut ja maitoa kyllä heruu pikkuhiljaa, sain imettyä haavaisenkin rinnan ilman verenvuotoja ja olen nyt rasvaillut tolla Lansinohilla ja Bepanthenilla. Sain pumpattua ilman verentuloa. Ei se maito tosiaan ole vielä kunnolla ole noussut, koska ei ole pakkaamisen tunnetta ollut vielä. Suihkussa huomasin herumista ja kun nyt n. vuorokauden tauon jälkeen katsoin kipeän nännin tilannetta niin siinä oli pisarat, olin just pumpannut toisen rinnan.

 

Mut näillä lähdetään liikkeelle imetyksen ihmeelliseen maailmaan, joka on vasta mulla tosiaan ihan alkumetreillä. Mut kaiken laitan näiden hormonien piikkiin ja tätä ketjua lukiessa sain jo mieleni rauhalliseksi, etten ole ehkä niin huono äiti, kun imettäminen ei suju suoraan siten, että tissi vaan suuhun ja that´s it! Onneksi on keksitty tällaisia keskustelupalstoja, joista saa todella hyvää vertaistukea. Ja netistä löytyy paljon näitä imetystuki-juttuja. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Extra tuesta :)

 

Tänään ei tarvinnut lisämaitoa antaa, vaikka epäilyttää saikohan se tarpeeksi maitoa.

Varmaan oli/on sitä tiheän imun kautta, kun muutenkin ollut ärtyisä tapaus.

Meillä toinen on niin kärsimätön jos sitä maitoa ei ala tarpeeksi nopeasti herua ja yleensä 1. tisu syödään tosi nopeasti, varmaan parissa minuutissa korkeintaan.

Nyt oon huomannut, että on paljon rauhallisempi kun vaihdetaan toiseen rintaan.

 

Minäkin kuulun siihen ryhmään joka luuli imetyksen olevan vaan sitä, että vauvalle lykätään tissi suuhun ja se syö niin paljon kuin jaksaa.

Aikamoista taistelua tämä kyllä on ollut välillä, mutta hyviäkin päiviä onneksi on. Aion kyllä yrittää tsempata vielä sen 3 kuukautta puolen vuoden ikään asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä taas ajattelin, että imetys on ihan järjettömän vaikeaa. Että maito ei nouse, vauva ei osaa imuotetta, rinnat menee verille, jne. No, kaikki muu on onnistunut erinomaisesti, paitsi tuo riittävyys...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kaikille ihanille äideille :D !!

 

Ei ole helppoa olla iäkkäämpi ensisynnyttäjä keskellä korpea ja saada sairaalasta lähteissään aikaan vaan syvät (helpotuksen) huokaukset aikaan lastenhoitajilta.

Meillä on nyt 2viikkoinen upea poika kotona ja jos kuppikoon kasvun mukaan maitoa pitäisi tuottaa, niin kasvu A:sta D:hen on kyllä sitä luokkaa, että mun pitäis voida myydä maitoa, mutta toisin on. Meillä mennään tissiraivareista nukahtamisten kautta tuttelille. Maito riittää pari kertaa vuorokaudessa, mutta paino ei oikein nouse.

 

Ja sairaalan tapa suhtautua maidon nousuun oli ihan ala-arvoista. Tuli sellainen olo, että jos joskus vielä saan toisen lapsen, pakkaan mukaan omat lisämaidot heti,

ettei tarvitse tädeiltä rukoilla ja saada sääliviä katseita osakseen ;) . Ihan niinkuin en haluaisi edes ruokkia lastani vaan huvikseni käyn kesken yötä narisemassa lisää maitoa!

 

Voiko joku vielä selventää mulle sen kotikalja jutun?? Nyt ei ole oikein sellainen fiilis, että viitsisin alkaa kaljaa laittamaan, vaan ajaako alkoholiton olut saman asian?

 

Jaahas, poika heräsi, parempi mennä tarjoamaan sekin vähän, mitä tarjottavissa on...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kotikaljaa vaan napaan, tai alkoholitonta olutta, tai ihan mitä vaan nestettä (sokeripitoista mehua, makeutusaineista voi tulla vauvalle mahavaivaa), siis ilmeisesti tarkoituksenasi on saada maidon määrää kasvatettua. Tossa vaiheessa, kun oot vielä noin alussa, niin tärkeintä on varmaan, että annat vauvan olla mahdollisimman paljon rinnalla imuttelemassa, näin rinnat tajuaa, että tarvis olis tuottaa maitoa. Siis ihan niin paljon rinnalla, että jo tuntuu siltä, että nyt ei oo muuta elämää ja että voiko tämä olla normaalia, että rinnalla ollaan näin paljon, mihinkään ei pääse eikä kerkeä B)

 

Jos pieni ei vielä jaksa imeä, eli tarviis tosi paljon aikaa saadakseen tarpeeksi maitoa? Kun sitä sulla varmasti on kun rinnat on kasvaneet? Kyl se siitä, kun annat vaan olla mahdollisimman paljon rinnalla. Korvikkeen kanssa kannattaa olla maltillinen, tai sitten pumppailla ahkerasti omia pois, että maidontuotanto ei vähene. Siis jos tarkoitus on täysimetykseen päästä. Tsemppiä!

Edited by Extravaganca

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kellään kokemusta/neuvoja siihen, kun meidän reilu 5 kk vanha poika on alkanut puremaan rintaa?! Kaksi alahammasta pojalle tuli jo 4 kk iässä, ja pari kertaa niillä kokeiltiin tissiä mutta se jäi siihen. Nyt on alkanut taas oikein kunnolla jurskauttelemaan. :o Pari kertaa minulta pääsi huuto ja sanoin napakasti pojalle EI, mutta siitä seurasi taas pojan itku eikä sen jälkeen enää rintaa syönytkään sillä imetyskerralla.

 

Olen kuullut esim. nenästä hellästi puristamisesta, että ote hellittää, mutta siinä vaiheessa kun poika jurskauttaa niin reagoin automaattisesti rinnan pois vetäisemisellä. Kieltoa poika taas säikähtää.

 

Maitoa minulla tulee reilusti, eikä poika ole pullosta maitoa saanut, niin todella harmi jos pureminen jatkuu ja tämä imetys tyssää tähän. Olen kuitenkin alkanut hieman seuraamaan toisen syöntiä -> jos imu pysähtyy niin otan tissin pois suusta ennen kuin ehtii puremaan. Kuitenkin aina vähän jänskättää kun alkaa imettämään, että purraanko nyt vai ei :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon kuullu just ton kiljahdus-konstin et vauva nimenomaan sähkähtää ja pitää laskee pois sylistä! Mun kaverin poika tosin alko vaan nauraa aina kovasti ku kaveri tätä toteutti et... :rolleyes: mikä sit toimii kelläkin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kenelläkään antaa vinkkejä, miten alusta asti vain osittaisimetyksellä (oma maito ei riitä) olleen lapsen saisi jatkamaan imemistä? Lapsi on nyt 2kk 3vk ja ei oikeastaan enää suostu imemään. Huuto alkaa jo imetysasentoon laitettaessa. Asennon vaihtokaan ei ole auttanut, jos ei huuda, seurustelee vain. Tulkintani on, että on nyt kyllästynyt, kun sitä maitoa tulee niin vähän. Löytyisikö kikkoja, joita en ole itse tajunnut vai pitääkö mun vaan hyväksyä, että meidän osalta imetys oli nyt tässä? :mellow:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Jos olisi vain ohimenevä vaihe, kuten rintaraivarit? Jos haluat jatkaa tosissaan imetystä, niin voisit kokeilla ihokontaktia, eli vauva vaippasilleen ja meette pötköttelemään yhdessä sänkyyn kiireettä niin että vauva voi halutessaan hamuilla rintaa. Voihan se olla, että maito ei riitä, mutta ei sitä oikein voi tietää varmaksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsellä velloo päässä ristiriitaiset ajatukset. Imetys on takunnut alusta asti, ensin ei tissiä huolittu ja nyt tuntuu, ettei rinnoista tule riittävästi. Yritän lypsää ahkerasti, mutta joka kerta maitoa tulee vähemmän ja vähemmän. Samoin yritän antaa tissiä aina ensin nälkään, mutta huuto on valtava, kun tissin imeminen loppuu. Tyttö tosin tottui pullolle jo sairaalassa eikä itseltä tullut maitoa ennen kuin kolmantena päivänä ja silloinkin syöttöpunnituksessa huomattiin, ettei riitä vauvan tarpeisiin. Tunnen toisaalta itseni huonoksi äidiksi, kun en jaksa enempää yrittää imetyksen jatkumiseksi ja toisaalta taas koen, että on parempi, etten stressaa imetyksestä ja käytän mieluummin sitten korviketta ja olen parempi äiti vähemmän stressaantuneena. Tuntuu pahalta, kun sanotaan, ettei maito voi loppua. Jos ei sitä tule, niin ei vaan tule. Yritän nyt jaksaa lypsää siihen asti, kun maitoa tulee edes tippa, mutta uskon, että pelkällä korvikkeellakin saan lapsestani ihan kunnon kansalaisen ja ennen kaikkea tyytyväisen. Ja lapsi on siis vasta puolentoista viikon ikäinen.

Neuvolassa onneksi suhtauduttiin asiaan hyvin ja siihenkin, että imetys/äidinmaidon saanti loppuu ehkä kokonaan jo tässä vaiheessa. Sielläkin oltiin sitä mieltä, että oma jaksaminen pitää huomioida eikä ajatella pelkästään sitä, että kaikkien kuuluisi imettää.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tuntuu pahalta, kun sanotaan, ettei maito voi loppua.

 

Mä oon ymmärtäny et se maito ei voi loppua jos maito on noussu hyvin ja on imettäny jo kauemmin. Mun äitillä, mun kaverilla ja miehen siskolla maito ei vaan noussu kunnolla, eikä riittäny vauvalle ja alusta asti antoi korviketta. Mä ja veljeni ollaan saatu siis alusta asti korviketta, mä sain 3kk myös rintaa ohessa, mutta ihan hyviä yksilöitä meistä on kasvanu :D Äläkä suotta tunne huonoa mieltä mistään! Teet just niinku parhaaksi näet!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^

Mulla ei maito oikein tainnut noustakaan kunnolla, koska sellaista pakotusta ei ole rinnoissa ollut eli tunnetta siitä, että niitä tarvisi tyhjentää.

 

Oloa on helpottanut huomattavasti se, että naapurissa on ollut sama tilanne eli maidon tulo loppunut lyhyeen. Olen saanut nyt vertaistukea tilanteeseeni ihan vierestä ja nähnyt samalla, että naapurin lapsi on ihan terve ja hyväntuulinen ja saa rakkautta molemmilta vanhemmiltaan, vaikka on saanut äidinmaitoa korvikkeen rinnalla vain kuukauden. On kuitenkin yhä raastavaa, kun oma pikkuinen lopulta imee rintaa, mutta jää silti aina nälkäiseksi. Tuntuisi helpommalta antaa nyt jo pelkkää korviketta eikä yrittää enää tissiä, mutta täytyy mennä päivä kerrallaan oman jaksamisen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ maidontulon määrää ei ainakaan kannata arvioida pumpatun maidon määrän perusteella, se ei nimittäin kerro siitä yhtään mitään. Oletko kokeillut pumpata samalla kun vauva on rinnalla? Minulla se on ainoa keino saada pumpattua enemmän kuin muutama ml kerralla, ja tuolla systeemillä on myös maidon määrä kasvanut.

 

Pääasia tässäkin on, että vauva saa ruokaa ja että vanhemmat jaksavat hoitaa vauvaa. Toisaalta jos jaksat, imetystä voi harjoitella ja se voi vielä tuosta lähteä sujumaan hyvinkin. Minusta neuvolassa tai sairaalassa ei tarpeeksi korosteta, että imettäminen ja imeminen ovat taitoja, joita äidin ja lapsen molempien täytyy harjoitella - usein imetyksestä annetaan kuva, että se on ihan helppoa mutta todellisuudessa varmaan valtaosalla on ainakin jotain haasteita imetyksessä. Olisiko teidän lähellä imetystukihenkilöä joka voisi tulla avuksi? Imetystukisivuilta löytyy yhteystiedot.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now