kristillinen kasvatus

[Svenja]

Kukaan ei ole tapellut tai halunnut sellaista tehdä, ikävää että pidit aloitustani sellaisena. Itselleni tappelu on hiukan erilaista, tätä pidän keskusteluna. Joo ja hyödytön taisi olla kysymykseni, kun sitä tappelun aloituksena pidettiin. Ikävää, jos keskustelupalstalla ei voi keskustella. Kiitos ja hei.

 

 

[syksyn tyttö]

Ei toi sisko tätä vielä tappeluna pitänyt, toivoi vain ettei siihen myöskään mennä.

[Keijis]

Musta olis kiva, että tää ketju olis nimenomaan tunnustavien kristittyjen vertaistukiketju kasvatukseen ja muihinkin aiheisiin liittyen niin sanotusti. Yleensä saa olla puolustamassa omaa katsomustaan ja olis kiva että tässä ketjussa sais ihan vapaasti ilman oppikiistoja yms. keskustella. Eikös esim. naikkareiden puolella ole kyseenalaistavaa ja kriittistä keskustelua sitä haluaville.

[anemone83]

^samaa toivon minä. Itse en henk.koht. ymmärrä mitä ei-uskovat voisivat meidän kasvatukseen tai pohdintoihin tuoda apua. Olisi kiva kun saisi jossain vain jutella ilman, että tarvitsee kellekään selitellä miksi jostain asioista ajattelee mitä ajattelee ja selitellä uskomisiaan. Mun mielestä ei-uskovat voisivat perustaa oman ketjun jossa keskustella sitten vaikka kuinka suvaitsemattomia me ollaan kun ei haluta heitä tänne .

 

Svenja en kokenut, että kukaan täällä vielä tappelee. Lähinnä toivoin, ettei tämä palsta menekään sellaiseksi.

[Alexia]

Kannattaa kuitenkin muistaa hyvät tavat. Tämä on julkinen foorumi, ja jos jostain ihmisryhmästä ryhtyy kirjoittelemaan ikävään sävyyn, on selvää ettei se ole oikein mukavaa. Toki omasta uskosta saa ja voi keskustella, mutta se ei kai (?) tarkoita, että toisin ajattelevista voi kirjoitella mitä tahansa.

 

Suljetut keskustelufoorumit ovat sitten asia erikseen. Ainakin minusta olisi kurjaa, jos eri tavoin ajattelevat alkavat perustaa ketjuja, joissa sopii vapaasti haukkua toisin ajattelevia ja vastata kaikkeen kritiikkiin, että perustakaa oma ketju, jossa (muka) saa vapaasti arvostella toisia.

[Svenja]

Jos haluaa kysellä ateismista tai ihmetellä minun kirjoituksiani, niin tuolla yleistä pulinaa palstalla on "Ateisti perheet" nimellä kulkeva topicci. Mua ei haittaa kyselyt ollenkaan, mun hiekkalaatikolle mahtuu ihan kaikki

[anemone83]

No itse en ole kokenut, että täällä olisi haukuttu muita tai muihin uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä

 

... mutta katellaan tuleeko tästä keskustelusta mitään vai mihinkä tämä suuntautuu

 

 

Sitten aiheeseen . Minkä ikäisenä seurakunnat ottavat lapsia pyhäkouluun? Itse haluaisin viedä pojan sinne, mutta on vielä ehkä liian pieni jaksamaan kuunnella nätisti mitään kovin pitkää kertomusta. Meillä kun poika on päivähoidossa, niin noi seurakunnan kerhot eivät ole ratkaisu lapsen kasvatusapuun (itse olen semmoisessa ollut ja tykännyt hirveästi). Tosin meidän hoidossa noilla on n. kerta kuussa pyhäkoulu ja mun mielestä se on ihan huippujuttu .

 

Onko muilla paikkakunnilla järjestetty pienille jotain muuta ohjelmaa mihin n. 2 vuotiaan kanssa voisi mennä? Me käydään taas syksyllä (kun jään äitiyslomalle) seurakunnan järjestämässä lapsikerhossa. Samassa paikassa kävin kun poitsu oli pienempi ja olin vielä kotona. Tykkäsin varsinkin siitä kun siellä laulettiin aika paljon itsellekin tuttuja lasten hengellisiä lauluja. Osan sanat on vaan itseltä unohtunut, niin ihana palautella mieleen, niin voi laulaa niitä myös kotona.

 

Kirkossa käydään välillä pojan kanssa. Yleensä jaksaa hyvin kuunnella ja "laulaa" virsissä innolla mukana (mitä kovempaa sitä kivempaa ).

[Rautalanka]

No itse en ole kokenut, että täällä olisi haukuttu muita tai muihin uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä

 

... mutta katellaan tuleeko tästä keskustelusta mitään vai mihinkä tämä suuntautuu

 

En ole mäkään mitään sellaista haukkumista huomannut.

Vaikka ymmärrän, että jotkut on herkempiä ottamaan itseensä ihan viattomasta lauseesta kuin muut. Joskus tuntuu että meidän kristittyjen juttuja oikein tongitaan, ja yritään väen vängällä etsiä jotain sellaista meidän teksteistä, josta saisi jotain lokajuttuja revittyä. Tuntuu että monilla on aika vahvat ennakkoluulot päällä kun he näitä lukee, eivätkä he pysty ennakkoluulottomasti ja avoimesti tätä ketjua lukemaan. Huoh!

 

Siinä pyhiksessä jossa joskus olin "opena" pienimmät oli 3-vuotiaita. Mutta mun mielestä he on vielä tosi nuoria kuuntelemaan sitä alttarisessiota. Askartelut ja leikithän sen ikäseltä jo hyvin sujuu, varsinkin jos ope osaa ottaa pienet huomioon suunnittelussa.

 

Ateistin kristitty puoliso Rautis

[Doris78]

Tulin työntämään lusikkaa soppaan! En tunnustaudu uskovaiseksi vaikka kirkkoon kuulunkin ja esikoinen on kastettu ja todennäköisesti tulossa oleva vauvakin kastetaan ev.lut kirkon jäseneksi. Mitään uskonnollisia asioita ei meillä kotona näy tai kuulu mutta kristillisessä kasvatuksessa on paljon hyviä puolia joita täällä on jo tuotu esillekin. Toivottavasti tähän keskusteluun kuitenkin saisi osallistua vaikka en mitenkään uskovaiseksi itseäni koekaan ja ateisitiksikaan en tunnustaudu.

 

Itse kävin esikoisen vauva-aikaan seurakunnan vauvakerhossa ja tykkäsin kovasti. Nyt perheenlisäyksen myötä olisi tarkoitus aloittaa saman seurakunnan perhekerhossa sitten kun kuopus syntyy. Seurakunnat järjestää täällä kivasti ohjelmaa lapsiperheille ja tunnelma kerhossa oli aina kiva. Yleensä perhetyöntekijä ei ollut edes paikalla mutta joskus puhui jonkin verran ihan aluksi esim. vanhemmuudesta jonka jälkeen laulettiin jotain lasten virsikirjasta. Mä tykkäsin kerhosta ja koin vain hyväksi että tiettyjä kristillisä arvoja tuli arkipäivässä esiin kun elämä tuntuu muuten niin kovin kiireiseltä. Itsekin ja kirkosta eronnut miehenikin on pienenä käynyt seurakunnan kerhoissa eikä niistä ole molemmilla kuin hyviä muistoja!

 

En enää itsekään oikein tiedä mikä viestin tarkoitus oli, mutta ehkä se selvisi jollekulle muulle..

[syksyn tyttö]

Anemone83, jos menet itse mukaan niin ehkä teidän lapsi jaksais pyhäkoulussa kuunnella paikallaan. Riippuu kyllä kauheasti paikasta kestääkö juttu 5 min vain 30 min ja onko se miten mukaansa tempaavaa. Voihan sitä soitella ja kysellä ja käydä pari kertaa kokeilemassa miten sujuu.

 

Meillä on nyt otettu iltarukoukset mukaan. Luen sen ääneen pojan sängyn luona vaikka toinen jo nukkuisi. Tulee ainakin itselle tavaksi lukea yhdessä pojan kanssa. Ilmottauduttiin seurakunnan ekan vauvan kerhoonkin eilen. Toivottavasti siellä olisi mukavaa ja tosiaan saisi muitutetusi itselle mieleen hengellisiä lastenlauluja joita voisi laulella kotonakin. Saatiin myös tutulta pojalle hengellinen kirja jota varmaan aletaan jossain vaiheessa lukea.

[SnowWhite]

Mulla on kans sellainen käsitys, että 3 v. alkaen taitaa olla useimmat pyhäkoulut.

 

Onkos täällä muuten muita helluntaiperheitä?Ihan mielenkiinnosta kyselen, ei sillä että olis mitään merkitystä, kuka mihinkäkin seurakuntaan kuuluu! Olen itse ajatellut "tuppautua" johonkin ev. lut. kirkon perhepiiriin (omassakin srk:ssa oli, mutta nyt ollaan muuttamassa paikkakuntaa ja siellä ei helluntaisrk:ssa ole)...ne on kuitenkin sellaisia mukavia ja luontevia paikkoja olla mukana hengellisessä toiminnassa pienen lapsen kanssa.

[Svenja]

 

Vaikka ymmärrän, että jotkut on herkempiä ottamaan itseensä ihan viattomasta lauseesta kuin muut. Joskus tuntuu että meidän kristittyjen juttuja oikein tongitaan, ja yritään väen vängällä etsiä jotain sellaista meidän teksteistä, josta saisi jotain lokajuttuja revittyä. Tuntuu että monilla on aika vahvat ennakkoluulot päällä kun he näitä lukee, eivätkä he pysty ennakkoluulottomasti ja avoimesti tätä ketjua lukemaan. Huoh!

 

 

 

Miksi sä vielä vänkäät, kun luulin että asia oli jo ok. Ja joo lupasin olla sanomatta enää mitään, mutta täytyy taaaas ihmetellä..

 

Minä esitin sinulle kysymyksen, koska ajattelin etten ymmärtänyt välttämättä sanomaasi oikein. Sekö sitten on "lokajuttu"?

 

Joidenkin kanssa voi keskustella ja heiltä kysellä vaikkei olisikaan samaa mieltä. Joiltakin ei voi. Minä en ole etsinyt sinun tekstistäsi kuule yhtään mitään, kunhan tätä luin ja ihmettelin asiaa, josta kysyin. Asia on niinkin yksinkertainen eikä taustalla ole mitään suurempaa. Uskoisit sen jo ystävä rakas.

[Rautalanka]

En mä mitään vänkää. Enkä mielestäni edes viitannut sinuun tässä. Ikävää jos susta siltä tuntui, koska se ei ole tarkoitus.

 

Kirjoitin, että joskus tuntuu, että lokajuttuja halutaan repiä. Viittasin siis ihan yleisesti tähän ikävyyteen, jota tunnen kohtaavani muualla kuin tällä foorumilla tosi paljon.

 

Kursiivia käytin tuossa sen takia, että halusin korostaa että tämä on tunne eikä fakta.

[Spring]

Eihän tässä puhuttu yleisesti ateistien lapsista, vaan miten Rautiskin sanoi "kyynisten." Uskovana olen paljon törmännyt ateisteihin, jotka pitävät omaa uskoani naurettavana ja kaikkea siihen liittyvää typeränä. Minua on kiusattu koko lapsuuteni siitä, että uskon jumalaan. Tiedän etteivät kaikki ateistit ole tällaisia. Samalla tavalla ovat tietenkin ateistit myös joutuneet kohtaamaan kapeakatseisia uskovia, jotka todella tuomitsevat kaikki muut alimpaan helvettiin. Minäkään en halua tällaisten ihmisten kanssa olla! Suvaitsemattomuus ei ole milloinkaan hyväksyttävää tuli se mistä suunnasta tahansa.

 

Todellakin kaikki mahtuu saman katon alle ja ehdottomasti on hyvä oppia muita maailmankatsomuksia. Mutta sitä voi oppia myös kristittynä, eikä pelkästään uskonnottomana (joka on itse jo "usko"), niin kuin jotkut ovat antaneet ymmärtää. (en nyt puhu kenestäkään tässä ketjussa, yritän vain selittää tunteitani.) Samalla lailla vaikka lapseni saa kristillisen kasvatuksen, on hän täysin vapaa valitsemaan uskontonsa vanhempana ihan niin kuin kastamatonkin. En siis ajatellut kasvattaa lastani ahdasmieliseksi muita kunnioittamattomaksi ihmiseksi. Se olisi muutenkin epäkristillistä. Jesus oli aika love thy neighbour ja käännä toinen poski tyyppiä. Suoraan sanoen kummastuttaa mistä ameriikan etelävaltioiden kristityt ovat oppinsaa saaneet? Siellä tuntuu olevan lähimmäisrakkaus kaukana ja kaikki köyhät ja väärän väriset ovat stnasta.

 

Niin ja muuten minua kiusanneet eivät olleet ateisteja vaan tapakristittyjä...

 

Eli siis tulin myös kristittynä kaapista ulos. Mieheni on taasen tapakristitty, mutta kunnioittaa omaa uskoani ja se riittää minulle. Onhan lapsen kasvattaminen varmasti helpompaa, jos kummallakin on samanlainen usko. Täytyy tehdä kompromissejä puolin toisin. Varmaan meille se pukki sitten jouluna tulee vaikka kirkkoon mentäisiin.

[Aeria]

Pieni ystävällismielinen vierailu tähän ketjuun. Tarkoitukseni on vain oikaista pieni mutta yleinen väärinkäsitys - suonette anteeksi pilkunviilaukseni, olen kielialalla ja sanojen & käsitteiden merkitykset ovat minulle tärkeitä.

 

uskonnottomana (joka on itse jo "usko"),

 

Oletan että tarkoitat tässä ateismia? a-etuliite tarkoittaa jonkin asian vastakohtaa:

 

teisti = jumaluskoinen

ateisti = jumaluskoton, ilman jumaluskoa

 

Ateismi ei siis ole usko(nto) vaan sen puute, kuten wikipediakin toteaa:

"Ateismi (muinaiskreikaksi ἄθεότης, atheotes) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.[1] Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi."

 

Oikeastaan sama kielioppi on tuossa sanomassasi uskonnoton-sanassa; -ton = ilman.

kädetön = ilman käsiä

uskonnoton = ilman uskontoa

Ateismi ei toisin sanoen ole uskoa, vaan sen puutetta.

[Ame]

^ "usko" oli ehkä lainausmerkeissä siksi, että sillä tarkoitettiin pikemminkin elämänkatsomusta. Siis jotain, mikä uskottomilla on siinä tilalla, missä uskovilla on uskonto. Erilaisissa lomakkeissakin uskonto-kohtaan voi hyvin kirjoittaa "ateisti". Tosin sinänsä hyvä huomauttaa tällaisesta. Monesti saatetaan kuvitella, että ateismillakin on jotkut säännnöt tai periaatteet, tai jokin yleinen ja kattava ajattelutapa, joka määrittelisi arvomaailmaa tai muuta, vaikka näin ei siis ole. Ateismi vaan kertoo mitä "puuttuu", muttei mitään vielä siitä, mitä on tilalla.

[Elena]

Musta olis kiva, että tää ketju olis nimenomaan tunnustavien kristittyjen vertaistukiketju kasvatukseen ja muihinkin aiheisiin liittyen niin sanotusti. Yleensä saa olla puolustamassa omaa katsomustaan ja olis kiva että tässä ketjussa sais ihan vapaasti ilman oppikiistoja yms. keskustella. Eikös esim. naikkareiden puolella ole kyseenalaistavaa ja kriittistä keskustelua sitä haluaville.

 

Anemone: ^samaa toivon minä. Itse en henk.koht. ymmärrä mitä ei-uskovat voisivat meidän kasvatukseen tai pohdintoihin tuoda apua. Olisi kiva kun saisi jossain vain jutella ilman, että tarvitsee kellekään selitellä miksi jostain asioista ajattelee mitä ajattelee ja selitellä uskomisiaan. Mun mielestä ei-uskovat voisivat perustaa oman ketjun jossa keskustella sitten vaikka kuinka suvaitsemattomia me ollaan kun ei haluta heitä tänne .

 

Svenja en kokenut, että kukaan täällä vielä tappelee. Lähinnä toivoin, ettei tämä palsta menekään sellaiseksi.

 

Niin samaa mieltä! Voitaisiinko pitää tää vertaistukikeskusteluna, kiitos! Tuota vääntöä riittää ihan tarpeeksi muutenkin.

[Aeria]

^ "usko" oli ehkä lainausmerkeissä siksi, että sillä tarkoitettiin pikemminkin elämänkatsomusta. Siis jotain, mikä uskottomilla on siinä tilalla, missä uskovilla on uskonto. Erilaisissa lomakkeissakin uskonto-kohtaan voi hyvin kirjoittaa "ateisti". Tosin sinänsä hyvä huomauttaa tällaisesta.

 

Kiitos. Olen varmaan monen mielestä ärsyttävä pilkkuuntakertuja, mutta olen tosiaan sitä jääräpäistä kuppikuntaa jonka mielestä ei pitäisi sanoa "koira" jos tarkoittaa "kissaa". Usko ja elämänkatsomus ovat kaksi eri asiaa, jotka voivat kyllä mennä limittäin, lomittain ja päällekkäin, mutta kuitenkin.

 

Lopetan osaltani off-topicin tähän.

[Rautalanka]

Komppaan täysin Springiä.

[Spring]

kiitos, Maimai. Juuri tätä tarkoitin. Ateisti uskoo, että jumalaa ei ole. Se on siis maailmankatsomus ja siksi käytiin sanaa usko, mutta en kuitenkaan uskonto. Saa puuttua, jos tarpeelliseksi näkee. Ei ole tarkoitus loukata ketään. Täällä käsitellään asioita uskovien näkökulmasta, ja meillä on tietyt ennakkoluulot, joita me joudumme kohtaamaan. Siksi saattoi joillekin tulla se käsitys, että luulemme olevamme parempia tai jotain. Ei siitä ole kyse.

 

Itse olen tässä mukavasti vaihtamassa kirkkokuntaa kesken kaiken. Saa nyt nähdä miten tehdään lapsen kanssa. Seuraako minua vai jääkö tapakristityn miehen kirkkoon? Haluisin kyllä, että saisi olla täysimääräisenä jäsenenä mukana minun kanssani ja varmasti olen se, joka hänet uskontoon tutustuttaisikin, mutta kun kummankin perheet ovat kuitenkin luterilaisia. No joo, onneksi täsäs on aikaa miettiä.

[anemone83]

^mihin kirkkokuntaan olet vaihtamassa? En ole utelias, en . Kyllähän sitä lapsi kuitenkin kuulee myös luterilaisuudesta vaikka kuuluisikin sun kirkkoon. Samoin mymös toisinpäin. Itsehän se pitää kuitenkin joskus valinta sitten tehdä mikä kirkkokunta on itselle se tärkein ja minkä opit tuntuvat parhaalta.

[Svenja]

On myös olemassa agnostisia ateisteja ja agnostikkoja, joiden mielestä tällä tiedolla on erittäin epätodennäköistä, että Jumala olisi olemassa, mutta eivät myöskään kiellä sitä mahdollisuutta täysin. Itse jätä 0,0001% mahdollisuuden Jumalalle. Ateistit, jotka halveksuvat uskontoja voisi kutsua minusta nimellä fundamentalistiset ateistit, aivan kuten on fundamentalistisia uskovaisiakin.

 

 

Rautalanka, kyllä minusta tuntui, että kommenttisi oli minulle suunnattu vaikket erikseen niin sanonutkaan.

[Martha]

Vertaistukihengessä totea, että voin lämpimästi suositella sellainen kristillinen perhelehti kuin Perheiden ABC+. On antanut minulle kasvattajana paljon enemmän kuin "mainstream" vauva/perhelehdet

[Karkkis]

Minulle eivät vielä lapset ole ajankohtaisia, vaikka täällä pyörinkin, mutta oli kiinnostava lukea tätä keskustelua. Me olemme molemmat miehen kanssa uskossa ja mahdolliset lapsemme kasvatamme kristillisesti. Arjessa varmaankin ilta- ja ruokarukoukset, kristillisiä lastenkirjoja ja hengellisiä lauluja iltalauluina. Messussa käymme lähes joka sunnuntai ja toivottavasti sittenkin. Messuissa, joissa käydään on saarnan aikana pyhäkoulu. Nää on aika hypoteettisia juttuja vielä, mutta kiva niitä on miettiä.

 

_{(Voi, tuli ihan muistoja mieleen kun Kristittyjen naikkarien -ketjuun tuli aivan samanlaista vääntöä siitä, onko tämä nyt kristittyjen keskustelu vai saako mukaan tulla myös "muut", lähinnä kyselemään, kommentoimaan ja/tai kritisoimaan. )}

[Martha]

Karamellin viesti toi mieleen yksi seikka joka on pyörinyt mun mielessä. Nyt kahden lapsen kanssa elämä on melko hektistä ja sunnuntain jumalanpalveluksessa ehditään harvoin käydä.

Suurin syy siihen on se että meidän seurakunnassa vieteään jumalanpalvelusta kl 12, eli juuri taaperon päiväunien aikaan ja juniorin syötön aikaan. Eli valitaan helpoin tapa ja jäädään kotiin. Onko muilla ollut vastaavanlaisia ongelmia?