AnneJ.

Montako kummilasta on sopivasti?

207 posts in this topic

Montako kummilasta on mielestäsi sopiva määrä vai onko mitään rajaa olemassa?

 

Mulla on neljä kummilasta. Mun kummipojat ovat syntyneet 1991 ja 2008 sekä kummitytöt 2003 ja 2009.

 

Ehkä viisi olisi mulla sellainen enimmäismäärä eli enköhän suostuisi, jos joku vielä kysyisi kummiksi :)

 

 

 

muoks.

Päivitetty :)

Edited by AnneJ.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Riippuu varmasti paljon lasten iästä sekä siitä, ovatko kummilapset puolison kanssa yhteisiä. Puolison kanssa yhteisiä kummilapsia voisi olla maksimissaan se 4-5, yksittäisiä sitten ~3.

 

Meitä tai minua tuskin kukaan vaan kovin helpolla pyytää kummiksi tai minkäänlaiseksi kummitukseksi, sillä emme mieheni kanssa kuulu kirkkoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kaksi kummilasta ja ajattelisin että kolme melkeenpä olisi maksimi. No ehkä neljäskin menisi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kaksi yhteistä kummipoikaa, molemmat vielä alle vuoden. Ehkä saman verran lisää vielä menisi hyvin. :) Viisi tai yli alkaa olla jo siinä rajalla... Ei ehkä ehdi niin paljon enää keskittyä kummilapsen elämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on kaksi kummilasta ja sekin on liikaa tällä hetkellä. Minä asun toisella puolella maapalloa heistä ja minulla on todella huono omatunto kun en pysty olemaan enemmän heidän elämässään. Kuitenkin he ovat minulle todella tärkeitä mutta itkettää kun ajattelen, että nämä lapset tulevat kasvamaan isoiksi minun sitä näkemättä. He tulevat tuntemaan minut vain puheista ja valokuvista ja sitten kun pääsen vierailulle ja näen heitä olen vain joku vieras ihminen. Toivon että tulevaisuudessä pääsemme vierailemaan toistemme luona enemmän ja he oppivat tuntemaan minut kivana amerikan-tätinä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Io, heistä on varmasti ainakin isompana vain coolia kun on oikea ameriikankummi. :) Yhteyttä on nykyään helppo pitää sähköpostitse.. Ja varmaan ihan joku postikortti lapsen omalla nimellä lämmittää jo aika pienenkin mieltä. Kouluikäiset jo chattailee, kummiinkin voi varmasti oikein hyvin tutustua paremmin facebookin/sähköpostin/chatin tai perinteisen kirjeenvaihdon välityksellä. Voi tulla oikeinkin läheiset välit kun helpostihan sitä netissä jakaa isompiakin salaisuuksia kasvottomille ihmisille. ;)

 

Itse asiaan: Meillä miehen kanssa yhteensä 3 kummilasta ja kyllä se on jo maksimi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on miehen kanssa kaksi kummilasta ja kolme tuntuu tällä hetkellä aika maksimilta. Haluan olla tiiviisti läsnä kummilastemme elämässä :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on yksi kummityttö, 8-vuotias (pian 9). Yhteisiä kummilapsia ei miehen kanssa ole eikä tule, koska hän ei kuulu kirkkoon. Voisin ehkä vielä max. 2 kummilasta ottaa. 1-3 riittää mulle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on neljä. Onhan siinä muistamista, kun kaikkien syntymäpäivät ajoittuu vielä keväälle... Mutta en laittaisi kuitenkaan stoppia tähän, että kieltäytyisin tästä eteenpäin kummiudesta siksi, että on jo neljä. Enemmän painaa se, että jos rakas ystävä pyytää kummiksi, se on kunnianosoitus. Eri asia on sitten, jos pyytäjä on enemmänkin kaveri kuin ystävä ja tietää itse, ettei tule olemaan lapsen elämässä niin aktiivisesti mukana. Mut on se vaan niin, että kummiuteen ja siihen ketä pyydetään suhtaudutaan niin eri lailla. Jotkut, (kuten itse) miettivät tarkkaan että kuka kummiksi ja jotkut ajattelevat, että okei, pyydetään vaikka tuo. Itse olen valinnut kummit sillä kriteerillä, että tiedän ja tunnen heidät erittäin hyvin ja tiedän, että nämä ihmiset ovat meidän elämässä mukana tapahtui mitä vaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on kolme kummilasta (tyttö -96, poika -03 ja tyttö -04), Siippa ei ole yhdenkään kummi. Itse olen kokenut myös huonoa omaatuntoa etenkin kummityttöjeni osalta, kun tulee niin vähän pidettyä yhteyttä kun ollaan eri paikkakunnilla... :unsure: Mutta onneksi tuo vanhempi on jo siinä iässä, että kirjoitellaan sähköpostia ja jutustellaan Skypellä. Nuorempi onkin tällä hetkellä perheineen toisella puolella maapalloa, mutta kohtapuoliin palailevat Suomeen. Kummipoikaan (siskoni poika) tulee pidettyä paremmin yhteyttä, kun siskolle soittelen melkein päivittäin ja näin tulee kummipojankin kanssa välillä jutusteltua.

 

Mutta sitten se, että haluaisinko lisää kummilapsia... Sitä harkitsisin kyllä hieman ennen kuin lupautuisin. Mutta en kuitenkaan tyrmää ihan vain lukumäärän takia. Kummius on kuitenkin kunnia-asia ja kevyin mielin en itse kummeja pyydä tai kummiksi lupaudu. Paljon varmaan riippuisi siitä, kuka kummiksi on pyytämässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei ole yhtään kummilasta. Miehellä yksi kohta 15 vuotias. toivoisin kyllä, että edes yhden kummilapsen voisin saada. Näin kokemattomana kummina 3 kuulostaa jo aika paljolta ja varmaan olisikin se maksimi määrä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kolme kummilasta.

Tää on jo tosi hyvä määrä, toki lupautuisin vielä kummiksi jos joku mut siihen tehtävään haluaisi!

Ehkä 4-5 kummilasta on mulle se maksimimäärä! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä luulen, että mulle (tai meille) 3-4 on maksimi, nyt on 2 kummilasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ja miehellä on molemmilla kolme kummilasta. Kaksi on veljeksiä, vanhemman siskoni lapsia: vanhempi 8v on mun kummipoika ja nuorempi 1v 1kk on miehen. Yhteisiä lapsia ovat sitten tyttö 15v ja toisen siskoni kohta 3v poika. Kyllä kolmessa lapsessa riittää jo muistettavaa, mutta en voisi kuitenkaan kieltäytyä jos joku (lähinnä ystäväni) haluaisivat pyytää minut kummin luottamustehtävään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ja miehellä on molemmilla kaksi omaa kummilasta ja kaksi yhteistä eli yhteensä kuusi. Kummius on mielestäni luottamustehtävä ja suostun/suostumme edelleen kummeiksi, jos pyydetään. Itselläni on ollut hyvät kummit, jotka ovat olleet minulle läheisiä koko elämäni ajan ja ovat sitä edelleen. Toivottavasti saan luotua yhtä hyvän suhteen omiin kummilapsiini.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehellä 2, mulla 4, eli mulla on 6 muistettavana. :lol:

Kaikki ovat syntyneet välillä elo-marraskuu ja siihen päälle joulu, heh.

 

Ihan sopiva määrä, mutta jouduttais kyllä jatkossa kieltäytymään jos joku pyytäis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä vedin rajan kuuteen eli seitsemännelle sanoin ei kiitos. Vanhin pääsi viime kesänä ripille ja nuorin on alle vuoden ikäinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on 2 yhteistä kummilasta, mun siskonpoika ja mieheni serkunpoika. Ja sit miehellä on vielä yksi kummilapsi. Mieheni kummitädillä ja -sedällä on 10 kummilasta, siinä riittää jo muistettavaa :rolleyes: mutta he pitävä kyllä todella hyvin yhteyttä kummilapsiinsa ja muistavat kyllä kaikki heidän päivät :) Itselläni taas on kummit joita en ole nähnyt sen jälkeen kun täytin 6 vuotta, en ole heistä edes kuullut mitään vaikka kutsuttu on synttäri-, rippi- ja valmistujaisjuhliin yms. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on tällä hetkellä yksi kummityttö (04), miehellä ei yhtään kummilasta. Lähipiirissä ei vielä kauheasti ole lapsia, joten saa nähdä miten tulevaisuudessa. Kai se joku 3-5 olisi semmoinen maksimimäärä, mutta riippuisi varmaan tilanteesta, missä kohtaa kieltäytyisin uusista vai kieltäytyisinkö ollenkaan. Haluaisin olla mukana kummilasten elämässä ja oppia tuntemaan heitä, mikä on jo nyt tämän yhden kanssa ollut vähän hankalaa, kun välimatka on pitkä ja harvoin nähdään. Onneksi lapsen kasvaessa yhteydenpitokeinotkin lisääntyvät ja voi kutsua pidemmille vierailuille.

 

Minua myös huolestuttaa, että kuinka paljon jaksaa pitää yhteyttä siinä vaiheessa, kun toivottavasti on omia lapsia. Tietysti jos ollaan muutenkin perheiden kesken paljon tekemisissä, ei varmaan tule ongelmaa, mutta ne, joita pidän todennäköisimpinä kummiksi pyytäjinä (ja joita itse harkitsisin kummiksi omille lapsilleni eli omat sisarukseni ja lähimmät ystäväni) asuvat monet melko kaukana ja nähdään jo nyt harvakseltaan.

 

Edit: Omat kummini ovat lähisukulaisia ja olen kyllä heidän kanssaan tekemisissä, mutta ei minulla kuitenkaan ole heidän kanssaan sellaista läheistä suhdetta kuin toivoisin itse saavani kummilapsiini ja mitä toivoisin omille lapsilleni.

Edited by Chandalina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kaksi yhteistä kummilasta ja miehellä on kaksi "omaa". Tämä on ehdoton maksimi.

 

Yhteydenpito etenkin miehen kummilapsiin on vähän niin ja näin, koska yhteydet vanhempiin ovat jäässä. Se vaikuttaa kovasti, koska lapset ovat vielä suht pieniä.

 

Miehen kummilapset ovat samasta perheestä ja lahjojen kehittely on aina hankalaa. Molemmille kun pitäisi olla samanarvoista ja synttäritkin ovat vielä peräkkäisinä päivinä. Jos toinen saa enemmän niin toinen huomauttaa välittömästi, että "näinkö vähän minä sain".

 

Toinen meidän yhteisistä kummilapsista on siskoni poika. Siskooni meillä on lämpimät välit ja se vaikuttaa heti myös kummilapsen kohteluun. Eihän näin saisi olla, mutta taitaa kuitenkin olla tosi yleistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on 3 yhteistä kummilasta ja molemmilla vielä yhdet kummilapset erikseen. Yhteensä kummilapsia on siis 5. Vanhin kummilapsi on 8-vuotias ja nuorin reilun kuukauden. Aikalailla maksimi tuo kummilapsimäärä alkaa olla, mutta jos joku tosi läheinen ystävä kummiksi pyytää, niin tuskin kunniasta kieltäydyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta 2-3 kummilasta on ok määrä. Tosin itse kirkosta eronneena en siis kummiksi edes voi alkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla neljä kummilasta. Kahteen nuorempaan (2v) on ihana lämmin ja läheinen suhde, ja kahta muuta (5v ja 7v) näen tuskin koskaan. Harmittaa ihan vietävästi ettei kaikkien kans oo niin läheistä suhdetta. Mutta lapsen vanhempienki takia sitä suhdetta on enää vaikea lähteä rakentaan.. :( Minusta tässä tapauksessa kummilapsia on jo kaks liikaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehellä on kaksi kummilasta, mulla on oma kummipoika.

Kai tuohon vielä pari menisi, mutta kieltämättä jo näidenkin kanssa on aikamoinen muistaminen. Mun mielestäni olisi kiva kuitenkin nähdäkin niitä lapsia, eikä olla vain se kummi, joka kyllä muistaa lähettää kortin tai lahjan, muttei koskaan ole paikalla. Kaikki kummilapset kun sattuvat asumaan 200-1000 kilometrin etäisyydellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on kaksi kummilasta, miehellä yksi (ei yhteisiä). Tässä elämäntilanteessa pitäisi olla läheinen ystävä ja samalla paikkakunnalla mielellään, että suostuisin vielä kummiksi, vaikka se onkin yhdenlainen kunnia. Emme nyt asu samalla paikkakunnalla yhdenkään kummilapsen kanssa, ja välimatka rajoittaa, valitettavasti.

 

Sopivasti kummilapsia on siis sen verran, että jaksaa ja pystyy pitämään yhteyttä ja antamaan aikaansa. Sen tulisi kyllä toimia molemminpuolin, eli koska kummilapsi ei itse voi vielä pitää yhteyttä, olisi mukavaa, jos vanhemmat ilmoittelisivat edes joskus kuulumisia, tai ainakin kiittäisivät kortista/lahjasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now