Unikoulukokemuksia

[Katz]

^No sitten me ollaan kyllä tehty jotain mitä ei kai saisi tehdä, mut mulla oli kans mennä hermot sen touhun kanssa...

 

Me ei tosiaankaan seurusteltu ollenkaan (siis juteltu, hymyilty tai haettu katsekontaktia) jos heräsi uudelleen, hyssyteltiin vaan ja kanniskeltiin (ei meilläkään vielä tuolloin typy nukahtanut omaan sänkyyn), syötettiinkin jos oli tarpeen. Mut makkarista ei siis poistuttu.

 

Huutoahan siinä oli mukana ihan riittävästi, mut pikkuhiljaa se väheni ja nukkumaanmenoaika aikaistui. Osaksi helpotti se, että alkuun annoin typyn nukahtaa tissille, josta sitten nostettiin omaan sänkyyn parinkymmenen minuutin päästä (syvän unen vaiheessa vasta, ei yhtään aikaisemmin). Sitten kun se alkoi sujua niin alettiin lyhentää sitä odotusaikaa ennen sänkyynsiirtoa, ja sitten vähitellen irrottamaan typyä tissiltä jo ennen uneen vaipumista eli ennenkuin päästi itse irti. Ja siis ei röyhtäytetty, kun olisi herännyt siihen ja koko rumba olis alkanut uudestaan. Nyt typy haluaa jo omaan sänkyyn ennenkuin nukahtaa, koska tietää jo että havahtuu vähän siinä nostovaiheessa. Sänkyyn päästessään kääntyy kyljelleen tai masulleen, välillä haluaa tutin suuhun ja sitten käy nukkumaan. Varmaan auttaa sekin, että kaikki tehdään aina samalla lailla, niin että typy tietää mitä on vuorossa seuraavaksi.

 

En oikein osaa auttaa sen kummemmin, sitkeyttä ja päättäväisyyttä siinä tarvitaan, nimim. Kokemusta on. Kyllä mullakin monet kerrat pääsi itku kun ei tahtonut päästä itse nukkumaan, vaan kello läheni ensin yhtätoista, sitten puoltayötä ja parhaimmillaan yhtä, puoli kahta. Oman mielenterveyden kannalta kannattaa kokeilla, eikä luovuttaa vaikka ekat muutama yö olis vaikeita, neuvolan ohjeista viis. Kyllä se rytmi voidaan pienellekin opettaa, kunhan vaan se tehdään vähän toisella tapaa kuin niille puolivuotiaille = vauvan ehdoilla.

[hallon]

Meillä yritettiin aloittaa unikoulu tänään, ja pieleen meni. Yritin noita eeppiksen ohjeita, mutta kuten etukäteen pelkäsin, tyttö alkoi mennä niin hysteeriseen tilaan melkein tunnin yrityksen jälkeen, että en enää kestänyt ja otin syliin ja nukutin perinteiseen malliin. En tiedä, miten pitkään noiden ohjeiden mukaan voi yritystä jatkaa. Miten pitkään teillä onnistuneilla on ekoina iltoina huuto jatkunut?

 

Meillä tilanne on siis se, että tyttö 7,5 kk nukahtaa edelleen pelkästään syliin hytkytellen. Se ei itsessään ole ongelma, koska homma sujuu rutiinilla nopeasti. Hän kuitenkin heräilee öisin tiheästi ja luultavasti siksi, ettei osaa nukahtaa uudestaan pinniksessään havahtuessaan. Tassuttelu tai taputtelu ei auta, vaan useimmiten vaatii tissiä tai ainakin uuden sylinukutuksen. Tyttö on aika temperamenttistä sorttia ja lisäksi kärsinyt ensin kovista vatsavaivoista ja sen jälkeen lievistä allergioista, mm. nokkosihottumaa oli pitkin kroppaa monta viikkoa. Sitten tehtiin yläkulmahampaita viikko itkun kanssa. Nyt vaivojen pitäisi olla poissa, mutta rauhallinen uni ei vain ota löytyäkseen.

 

Kiinteät aloitettiin 4 kk iässä, koska epäiltiin että isokokoinen lapsi herää oikeasti nälkäänsä. Iltapuuro tuntui tuovan hetkellisen avun, mutta ei pysyvää. Nyt ei auta vaikka illalla tankataan puurot ja tissiä päälle - vaatii syöttöä usein jo parin tunnin kuluttua nukahtamisesta.

 

Meillä on ollut harvinaisia satunnaisia parempia jaksoja niin, että parina yönä putkeen tulee jopa pari melkein neljän tunnin pätkää. Sitten taas jotain tapahtuu ja heräillään vartin välein pitkin yötä. Päivisin meillä on ollut hyvä päiväunirytmi jo yli 4 kk, ja juuri jäivät yhdet päiväunet pois lapsen aloitteesta. Nyt herätään useimmiten kuudelta, nukutaan n. 9.30-10.00 ja toiset päiväunet 13.30-15.30. Iltatoimet aloitellaan 19.00 maissa ja yleensä 20.00 mennessä on unilla.

 

En tiedä muista vauvoista, mutta meidän tytössä tuntuu lisäksi olevan vain on ja off -asennot. Hän ei ole ikinä varsinaisesti uninen, sellainen veltto ja raukea ja väsyneen oloinen, vaan homma menee täystohinasta suoraan väsyitkuksi, jos ei nukutusta (=sylitainnutusta) saada ajoitettua sopivaan saumaan. Jos hänet siis yrittää laittaa omaan sänkyyn unta haeskelemaan, niin joko hän vain pyörähtää virkeänä pää pystyssä heti mahalleen ja yrittää tulla läpi sängynlaidoista, tai sitten huutaa väsyneenä rautakankena vaikka tuntikausia jos ei kukaan ota syliin.

 

Ja tarvinneeko mainita että täällä alkaa olla aika maailmanlopun meininki näillä unimäärillä. Siis äitillä. Lapsi vaikuttaa ihan tyytyväiseltä.

[Nesbit]

Meilla, kuten Katzilla auttoi se, etta aikaistettiin nukkumaanmenoaikaa, pojan iltatoimet alkaa nyt klo 18 maissa, niin etta seiskan pintaan ollaan jo nukkumassa. Kesti noin viikon verran totutella, mutta nyt poika normaalisti nukkuu klo 19-19.30 mennessa. Jos taas jostain syysta menee myohempaan (vierailuiden yms takia) niin sitten poikaa on vaikea nukuttaa, kun kay ihan kierroksilla ja vaikuttaa tosi virkealta. Joten nykyaan olen aika tiukkis tuon nukkumaanmenoajan kanssa, muuten menee ihan hulinaksi.

[Guest Neiti.Aurinko]

Mä voin kertoa, että näköjään peli ei ole täysin menetetty, uskokaa vaan... Meidän tyttö on ihan älyttömän huono nukkuja ja herää tosiaan nykyyän 4.30-5.30 aamulla ylös. Tassuttelu ei ole koskaan meillä auttanut vaan lähinnä aktivoinut tyttöä.

 

Tänään tyttö yritti 4.20 katsella pinniksestään apposen auki olevilla silmillään... Mä alotin päättäväisen tassuttelun( pidin kättä tytön vatsalla varmalla otteella). Aluksi 15 min. itkua, sellasta selkeesti oikein kunnon protesti-itkua. Mä ajattelin jo heti ettei tää onnistu ollenkaan. Tunnin mä siinä olin ja en antanut periksi- sitten se tapahtui ekan kerran: Tyttö vaipui uudestaan uneen!

Neiti heräsi 6.30 ja vaikka en ite enää saanut unta niin jotenkin tuntuu aivan uskomattomalta, ihan kuin käännekohta. Mies sanoi aamulla että hänen vuorollaan yöllä oli kans tassutellu pariin otteeseen ja vaikka aluksi tuli itkua niin lopulta nukahti vaikkakin kesti...

 

En tiedä uskallanko toivoa että tällä tavoin saataisiin jotain tolkkua tähän elämään ja noihin öihin mutta tulin vaan sanomaan teille että kyllä se voi oikeasti alkaa toimia, tää on meillä ollut ennen aina ehdoton nounou...

[Katz]

Jos taas jostain syysta menee myohempaan (vierailuiden yms takia) niin sitten poikaa on vaikea nukuttaa, kun kay ihan kierroksilla ja vaikuttaa tosi virkealta. Joten nykyaan olen aika tiukkis tuon nukkumaanmenoajan kanssa, muuten menee ihan hulinaksi.

Komppaan puolestani NooNoota tässä, meilläkin on oltava iltatoimet aloitettuna klo 19.30 mennessä muutoin nukahtamisen kanssa on tosi vaikeaa ja heräillään vähän väliä. Kyllä noi vauvat kellosta ilmeisesti jotain ymmärtää...

 

Muoks. Neiti.Aurinko, jaksamista! Nyt kun on yksi hyvä kokemus takana niin sitkeästi vaan jatkatte, kyllä se siitä!

Edited May 26, 2008 by Katz

[Glenda]

Meillä unikoulu alkaa ensi viikonloppuna. Ajateltiin mennnä Eeppiksen kirjoittaman ohjeen pohjalta, mutta pari kysymystä jäi:

- Jos vauva itkee konttaus asennossa, pitääkö hänet kääntää ja tassutella sitten, vai laitetaanko käsi kontillaan olevan vauvan selän päälle.

- Jouduitko Eeppis ottamaan vauvan missään vaiheessa syliin? Missä vaiheessa itkevä vauva otetaan syliin? Meillä tuntuu alkavan samanlainen raivoitku heti uudelleen kun sylistä sänkyyn laskee.

[onion]

Meillä on tuo ennen niin hyvin nukkuva ja helposti nukahtava vauva alkanut taistelemaan kovasti unta vastaan.. Sama homma sekä päikkäreille että yöunille mennessä. Autoon tai vaunuihin simahtaa kyllä väsyneenä, mut mun mielestä ei nuku ulkona vaunuissa niin hyvin/pitkään.. Paljon on varmaan syytä siinä, että konttaamaan on juuri opittu ja yötä myöten on sit pakko heilua kontillaan ja pungeta takapuolta taivasta kohden.

 

Ennen meillä mentiin tyylillä 'jaahas haukotus ja silmien hieronta, viedään sänkyyn, sinne simahti'. No nykyään vauva melskaa unta vastaan ja kolauttelee päätään sängyn pinnoihin yrittäessään kontata.. Rytmikin on varmaan alkanut muuttua nyt, niin mun on vaikee tietää koska on oikeesti väsy ja koska vaan tylsyys. Välillä kun vauvan ottaa sängystä pois ja keksii jonkun kivan leikin, niin sehän piristyy ja jaksaakin sit vaikka kuinka kauan vielä. (Siis illallahan tätä ei tehdä mutta päivällä voi joskus koittaa että olikos se sittenkään vielä väsynyt..) Enemmänkin tarvis aktivoida päivällä, tuntuis paremmin nukkuvan kun on ollu paljon ohjelmaa.

[eeppis]

Meillä unikoulu alkaa ensi viikonloppuna. Ajateltiin mennnä Eeppiksen kirjoittaman ohjeen pohjalta, mutta pari kysymystä jäi:

- Jos vauva itkee konttaus asennossa, pitääkö hänet kääntää ja tassutella sitten, vai laitetaanko käsi kontillaan olevan vauvan selän päälle.

- Jouduitko Eeppis ottamaan vauvan missään vaiheessa syliin? Missä vaiheessa itkevä vauva otetaan syliin? Meillä tuntuu alkavan samanlainen raivoitku heti uudelleen kun sylistä sänkyyn laskee.

Jos on konttausasennossa, niin siitä kevyesti käännetään vauva makaamaan ja sitten hetki tassuttelua/silitystä ja pois.

 

Me ei otettu vauvaa missään vaiheessa syliin (vaikka mieli olisi kovasti tehnytkin), vaan päättäväisesti lähdettiin parin sekunnin päästä pois, vaikka protesti-itku heti samantien alkoikin. Vauvaa ei mun käsityksen mukaan siis oteta syliin ollenkaan, vaan pidetään sängyssä koko ajan.

 

Meillä unikoulu on toiminut todella hyvin. Täysiä nukkumisöitä on takana jo monta, ja vauva nukkuu/n. 18.45-06. Usein tosin vauva herää jo klo 05, mutta ei olla menty mukaan näin aikaiseen aamuun, vaan aloitetaan päivä aikaisintaan klo 06. Yöt ovat menneet sitä paremmin, mitä aiemmin on laitetty tyttö nukkumaan ja iltatoimet alkavat meilläkin nykyään jo klo 18.

 

Hallon: Olen kuullut, että pisimmillään joku vauva olisi huutanut 1h 15min ennen nukahtamista. Sitä en kyllä tiedä kuinka pitkään nukuttamista jatketaan, on ollut varmaan tosi rankkaa!

[hallon]

Hallon: Olen kuullut, että pisimmillään joku vauva olisi huutanut 1h 15min ennen nukahtamista. Sitä en kyllä tiedä kuinka pitkään nukuttamista jatketaan, on ollut varmaan tosi rankkaa!

 

Juu, meikäläisellä ei ainakaan enää hermo kestänyt, lapsikin alkoi jo olla ihan hiestä märkä. Mutta todella upeaa että teillä on toiminut noin hyvin! Antaa uskoa itsellekin, kyllä tämä tästä vielä, tavalla tai toisella.

 

 

Löysin eilen sattumalta kirjastosta lastenpsykiatrian professori John Pearcen kirjoittaman kirjan "Vauvan ja leikki-ikäisen nukutusohjelma - miten saat lapsesi nukkumaan läpi yön joka yö" ja olin tietysti aivan haltioissani ja kävin kotona tohkeissani lukemaan kirjaa. No, ylläripylläri jutun juuri oli vanha tuttu: joko jätät lapsen huutamaan varmistettuasi ettei hänellä ole mitään oikeaa hätää tai käyt välillä näyttäytymässä lapselle ja pidennät väliä vähitellen. Pettymys oli tietysti suuri, minä kun vissiin luulin että kirjassa kerrotaan joku loitsu jolla homma hoituu lempeästi.

 

Joka tapauksessa viime yönä havaittiin, että ainakin jossain määrin olemme varmaan menneet liiankin helposti lapsen luo kun hän itkee. Nimittäin ainakin pari kertaa kun ignoorasimme lapsen pienen itkeskelyn, joka ei ollut hätäitkua vaan sellaista välillä keskeytyvää, ja kas, hän rauhoittuikin itsekseen ja tuntui jopa nukahtavan hetkeksi! Mutta tosiaan tuo nukahtaminen ei ollut kovin pysyvää, koska molemmilla kerroilla hän muutaman minuutin kuluttua parahti taas itkemään ja vaati lopulta syliin. Mutta iso juttu oli meille jo huomata, että jonkunlainen alkeellinen itsensä rauhoittamisen taidon esiaste tuolla lapsosella on.

 

Ja positiivista on myös se, että viime yönä ensimmäinen unipätkä oli 3 tuntia ja se on meille yhtä kuin ikuisuus. Olin itse vielä valveilla ja olin jo varma että lapsi on tukehtunut uniriepuunsa. Että 3 tuntia eikä hiiskaustakaan! Jos hän joskus nukkuisi esim. 6 tuntia niin soittaisin varmaan hätänumeroon...

Edited May 27, 2008 by hallon

[R.E.D.]

Meillä ongelmaksi tässä viikon sisään on tullut 8 kk:n ikäisen tyttäremme yöunille nukahtaminen. Ennen on nukahtanut joko tissille tai itsekseen sänkyyn. Nyt kun hänet laittaa valveilla sänkyynsä niin hän alkaa itkeä ja lopulta kiihdyttää itsensä oikein kunnon raivoon. Jos hänet taas saa nukkuvana sänkyy niin hän herää n. tunnin päästä ja raivoaminen alkaa.

 

Olemme yrittäneet tassuttelua, mutta tyttö huitoo käden pois tai yrittää nousta seisomaan pinnoja vasten. Eilen hän raivosi parisen tuntia sängyssään, välillä olimme hänen luonaan ja välillä poissa. Mikään ei auttanut. Lopulta tuli äidiltäkin itku ja luovutimme. Otimme hänet viereemme jonne hän oli nukahtanut jossakin vaiheessa. Nukahdimme miehen kanssa ennen vauvaa...

 

Tassuttelua on nyt yritetty, mutta lopulta aina luovutamme ja rauhoittelemme lapsen syliin ja annan tissiä johon hän nukahtaa. Voiko lasta oikeasti huudattaa 2-3 tuntia putkeen? Nukahtaako se sitten lopulta siihen?

 

Yön hän onneksi nukkuu hyvin nukahdettuaan. Mikähän tuohon nukahtamiseen on nyt tullut, liittyisikö jotenkin eroahdistukseen (eikös se useimmiten tule tässä 8kk hujakoilla)? Sitä ei ole kyllä muutoin ollut havaittavissa. Päiväunille tyttö nukahtaa ongelmitta.

[hallon]

^

 

Meillä myös uutena piirteenä on tullut iltalevottomuus ja heräily. Aiemmin tyttö nukkui sen ensimmäisen pari-kolmetuntisensa melkein 100 % rauhassa, mutta nyt yöunien ensimmäisten tuntien aikana saatetaan heräillä vartin välein. Eilen tosin heräsi vaan kerran puolen tunnin unien jälkeen ja sitten vetäisi sen kolme tuntia. Melkein samanikäiset lapset meillä, joten ehkäpä se on jotain ikään kuuluvaa. Ja samoin meillä päiväunille mennään ihan ilman ongelmia, joskin melkein aina vaunuihin.

 

Noita huutamis/huudattamisjuttuja mietitään täälläkin, joten siihen en osaa sanoa mitään.

 

Toivottavasti teillä helpottaa pian!

[hallon]

Kerronpa vielä tuoreimmat kuulumiset, vaikkei varsinaisesta unikoulusta tosiaan olekaan kyse. Päätimme ensinnäkin kokeilla tuota vinkkiä että lapsi kannattaa laittaa mahdollisimman aikaisin yöunille. Eilen iltatoimet sitten aloitettiin jo heti kuuden jälkeen ja klo 19.10 oli tyttö yöunilla. Olen ollut varma että herääminen siirtyy aamuyöhön, mutta niin vain nukuttiin 7.40 asti, toki väliin mahtui monenlaista juonenkäännettä yön aikana.

 

Lisäksi yhden kerran sain tytön rauhoittumaan painamalla käteni selän ja reiden päälle ja toisella kertaa tyttö rauhoittui jonkin aikaa kestäneen itkeskelyn jälkeen itse juuri kun mies oli jo menossa hätiin.

 

Ja mikä parasta, ensin nukuttiin n. 23.30 - 3.00, syötiin ja nukuttiin 3.00-6.00. Wohou. Ja sitten tosiaan vielä siitä yli puolen kahdeksan. Äiskällä oli aamulla ihan jyrän alle jääneen olo, tuli vissiin kylmiltään nukuttua vähän liikaa...

 

En tiedä mistä tämä johtuu ja kauanko sitä kestää, mutta todella toiveita herättäviä juttuja nuo kaikki.

 

Kiitos siis kaikille, jotka täälläkin tuota nukkumaanmenon aikaistamista ovat suositelleet - ilolla voin liittyä siihen porukkaan itsekin!

 

 

Ainakin ensi yöhön asti.

[Katz]

^Hyvä juttu että toimi, en mäkään silloin alkuun tajunnut että typy saattaisi kaivata yöunille jo aikaisemmin...

[Guest Neiti.Aurinko]

^ Ei mekään aluksi tajuttu kun anoppikin käski venyttää unia kunnes toinen on ihan väsynyt... Mä sanoinkin miehelle että eihän tää nyt näin voi mennä. Meneehän aikuisellakin yliväsymyksen puolelle helposti ja sitten on vaikea saada unta

[onion]

Jos lapsi menee jo seiskalta nukkumaan, niin miten rytmitätte ruokailut? Meillä on ruoka-ajat klo 8, 11, 14, 17 ja 20 ja se rytmi on ollu hyvä. Eli kasin jälkeen iltapesut ja petiin, kyllä se äkkiä lähemmäs ysiä menee. Ei viittis hirveesti ainakaan noita aamupäivän aterioita muutella kun päiväkodissa on sit kuitenkin suunnilleen tuollainen ruokarytmi.. Jos antais vaan pienen välipalan kahelta, iltaruoan jo neljältä ja puuron sit kuuden-seiskan aikaan? Hmm..

 

Eilen vauva otti torkut vielä seiskan aikaan kun kävin kirjastoautolla sen kans, annettiin nukkua kun illalla tuli kylään yks kaveri joka näkee vauvaa aika harvoin, ja vauva jaksokin sit valvoo puol yhteentoista.. Kahvipöydässä sai vielä banaaninpätkän joskus ysin jälkeen, puuro oli syöty normaalisti kasilta. No, muutaman kerran yöllä heräs itkeskeleen, välillä rauhottu ite ja välillä käytiin laittaan tutti. Mut aamumaitoo vaati vasta klo 6.15 mikä on meillä varmaan ennätys!

[eeppis]

Jos lapsi menee jo seiskalta nukkumaan, niin miten rytmitätte ruokailut? Meillä on ruoka-ajat klo 8, 11, 14, 17 ja 20 ja se rytmi on ollu hyvä. Eli kasin jälkeen iltapesut ja petiin, kyllä se äkkiä lähemmäs ysiä menee. Ei viittis hirveesti ainakaan noita aamupäivän aterioita muutella kun päiväkodissa on sit kuitenkin suunnilleen tuollainen ruokarytmi.. Jos antais vaan pienen välipalan kahelta, iltaruoan jo neljältä ja puuron sit kuuden-seiskan aikaan? Hmm..

Meidän noin-rytmi:

6.30-7 aamupuuro, imetys

8.30 (imetys ennen unia)

10.30-11 lounas, imetys

13-14 välipala, imetys

15.30-16 päivällinen, imetys

18 iltapuuro, iltatoimet, imetys

[hallon]

onion: sehän tässä vähän aiheuttaakin päänvaivaa, koska vaikka tyttö on mennyt aikaisin nukkumaan, niin myöskin nukkuu pitkään (tänään herättiin 8.07) ja siksipä päivään jää aika vähän tunteja kaikille ruokailuille ja päiväunille. Nyt ollaan noudatettu 2 päivää seuraavanlaista aikataulua:

 

7.45 herätys

8.45 puuro ja imetys

9.30-10.30 päiväunet

11.00 lounas ja imetys

13.30-15.00 päiväunet

15.00 imetys ja päivällinen

18.00 iltapuuro ja imetys

19.00 nukkumaan

 

Meillä on nyt syöty ruokaa vain neljästi, mutta se on auttanut myöskin kiinteiden menekkiin, eli maistuu paljon paremmin kuin silloin kun yritin tuputtaa kolmen tunnin välein. Olen myös yhdistänyt päivällisen ja välipalan, eli saattanut antaa hedelmää ns. jälkkäriksi myös iltapäivällä jos tuntuu maistuvan.

 

Mutta tosiaan tässä mennään vasta kolmatta päivää, eli vähän hatara on kokemuspohja vielä.

Edited May 29, 2008 by hallon

[Katz]

Meillä menee seuraavasti, aamupuuro tosin tullut vastikään kuvioon:

3.30-5 yöimetys

~8.00 imetys, aamupuuro

9.30 mahd. imetys ennen unia

11-11.30 lounas, imetys

14-15 imetys, välipala (riippuu päiväunien pituudesta)

16.30-17 päivällinen, imetys

19-19.30 iltapuuro, iltatoimet, imetys

 

Typy nukkuu yleensä iltakasiin mennessä, joskus harvoin menee puoli ysiin.

[R.E.D.]

Kertokaahan tuoreimmat kuulumiset miten unikoulut on mennyt. Varsinkin Hallon, mikä teidän tilanne on tällä hetkellä?

 

Meillä tassuttelu auttaa parilla ekalla herätyksellä ja tyttö vaipuu aika äkkiä uneen kun laitan käden hänen vatsan tai selän päälle. Myöhemmin aamuyöllä sama ei enää autakkaan vaan tyttö tönii kättä pois ja itkee vaan. Hän on 2-3 aikoihin ihan pirteä ja haluaisi kai päästä leikkimään kesken yön. Nolottaa tunnustaa, mutta viime yönä hän valvoi ja itki 3 tuntia... Välillä kävin rauhoittelemassa ja otin jopa syliinkin, mutta lopulta olin itse niin väsynyt että nukahdin. Myös tyttö nukahti itkuunsa ja nukkui klo 5-9 putkeen, jolloin menin herättämään hänet. Vaikka tyttö olikin itkenyt ja valvonut yöllä niin silti sängystä löytyi hymyilevä ja tyytyväinen lapsi, joten ei ne näytä tuollaisestakaan särkyvän. Meillä siis vissiin joudutaan menemään unikoulu sen rankimman kautta kun tuo tassuttelu ei näytä toimivan.

 

Kävin eilen kirjastosta kirjat "Pehmeä matka höyhensaarille" ja "Vauvan ja leikki-ikäisen nukutusohjelma". Vähän on ajatukset sekaisin kun noita on lukenut ja niissähän on aika päinvastaiset ohjeet keskenään.

 

edit. luin tuossa äsken edellisen sivun kirjoituksiani ja siitähän meidän tilanne onkin muuttunut niin, että nykyisin tyttö kyllä nukahtaa illalla nopeasti, mutta yöt ovat menneet todella rikkonaisiksi. Ennen tyttö nukkui yönsä ilman heräämisiä tai söi kerran yössä. Olen jo itsekin niin sekaisin, etten enää muista miten nämä nukkumiset meni vaikkapa muutama päivä sitten.

Edited June 5, 2008 by R.E.D.

[hallon]

^ R.E.D., meillä tilanne on vähän parempi siinä mielessä, että tassuttelu alkaa tuottaa tulosta alkuyön heräilyihin, kuten teilläkin. Iltaheräilyt ovat muutenkin vähän vähentyneet, mutta eivät kokonaan poissa. Eilen tyttö nukahti olosuhteiden pakosta tavallista myöhemmin eli noin puoli yhdeksältä. Ensimmäinen kitinä tuli 21.15 jolloin mies sai taputeltua tytön takaisin uneen. Seuraava herääminen oli n. 23.30, ja taas tassuteltiin hyvin tuloksin. Tässä vaiheessa en itse enää pystynyt nukkumaan siltä mielettömältä onnistumisen tunteelta, normaalisti olisin ilman muuta jo tuohon aikaan kaivanut tissin esiin ja tämä "epäonnistuminen" lapsen unessa pitämisessä ja rauhoittamisessa on murehdituttanut kovasti. Suunnilleen puolilta öin lapsi heräsi taas, ja tassuttelu ei enää tepsinyt, mutta mies otti tytön syliin ja nukutti siihen, ja niinpä ensimmäinen syöttö oli vasta vähän ennen puoli kahta! Tämä oli meille aivan sensaatiomaisen pitkä syöttöväli yöllä. Toisen kerran herättiin sitten kai neljän maissa, jolloin syötin mitään muuta edes yrittämättä ja sen jälkeen herättiin miehen herätyskelloon n. 7.40. Eli historiallisesti kahdella syötöllä meni meidän yö, aivan uskomatonta!

 

Tyttö on myös alkanut nukkumaan pääosin vatsallaan, mikä helpottaa tassuttelua ja rauhoittamista muutenkin. Hassua, mutta vaikka meidän unikouluyritys menikin pieleen, niin silti sen jälkeen on tapahtunut paljon parannuksia tytön nukkumisessa. En tiedä johtuisiko se siitä, sinnikkäämmästä tassuttelusta, aikaistetusta yöunesta, vähemmistä päiväunista (olen pitänyt huolen ettei kolmen, viimeistään puoli neljän jälkeen enää nukuta päiväunia), allergioiden helpottamisesta vai ihan vain tytön kasvamisesta. Tai ehkä kaikista yhdessä?

 

Edelleenkään hän ei nukahda itsekseen illalla, mutta sylissäpitoaika on lyhentynyt selvästi. Seuraavaksi aikeissa on siirtää tyttö omaan huoneeseen nukkumaan ja pikkuhiljaa alkaa luopumaan yösyötöistä ja mahdollisesti imetyksestä kokonaan, mikäli sopiva korvike löytyy.

 

Meillä ei tuota yövalvomista ole, vaan 99 % tyttö kyllä nukahtaa helposti uudestaan. Voisiko hänellä olla jotain vaivaa joka pitää hereillä yöllä?

 

Minua kiinnostaisi tuo Pantleyn kirja, täytyypä tutkia että löytyykö sitä meidän kirjastosta. Mitä tykkäät siitä Pearcesta? Minusta jotenkin ylimalkainen, ei antanut oikein mitään uutta aiheeseen. (Tosin ehkäpä niitä kaipaamiani poppaskonsteja ei tosiaan ole olemassa... )

 

Tsemppiä taas, kyllä se tästä vielä!

[hallon]

Lisään vielä aiheesta sen verran, että itse olen ainakin tehnyt sen virheen, että en ole totuttanut tyttöä omaan sänkyynsä tarpeeksi hyvin. Päinvastoin, ajattelin että tyttö ymmärtää eron yön ja päivän välillä, jos nukkuu vain yöunensa omassa sängyssä ja päiväunensa muualla. Niinpä hän nukkui päikkärit meidän sängyllä kunnes alkoi liikkumaan. En myöskään pitänyt häntä hereillä ollessaan pinnasängyssä, ettei hän totu leikkimään siellä ja ala sitten yölläkin herättyään leikkimään. Jostain luin että nimenomaan Pantley neuvoo totuttamaan lapsen pinnasänkyyn niin että se sitten yöllä on tuttu ja turvallinen paikka, jonne uskaltaa nukahtaa uudestaan. Ja tämähän on ihan järkeenkäypää. Minä ja loistavat ideani...

[R.E.D.]

Meidän tyttö on kyllä tottunut pinnasänkyynsä sillä on nukkunut siinä nyt yli 7 kuukautta. Ehti tottua myös hyvin omassa huoneessa nukkumiseen ennen kuin nämä ongelmat alkoivat.

Meillähän välillä nukuttiin jo yöt heräämättä kertaakaan tai sitten yhdellä yösyötöllä. Vauva ei siis huuda nälkäänsä.

Vauva on päivisin iloinen oma itsensä enkä usko, että hampaatkaan on tämän ongelman takana. Niitä kun on tullut jo 8 ihan ongelmitta eikä juuri nyt näyttäisi pukkaavan uusia. Levottomat yöt siis aiheuttaa ilmeisesti uudet taidot, joita tyttö harjoittelee myös sängyssä. Nyt kun olen miettinyt niin hänhän oppi nousemaan itse istumaan sekä seisomaan tukea vasten samaan aikaan kun yöunet meni tällaisiksi.

 

En oikein tykkää siitä Pearcen kirjasta. Ne menetelmät tuntuvat niin rankoilta, mutta jos muu ei auta niin kai me sitä perinteistäkin unikoulua kokeillaan.

 

Pantleyn kirja ja menetelmä kuulostaa paremmalta (ja lempeämmältä), mutta kun olen aika kärsimätön ihminen niin en jaksaisi odottaa viikko tolkulla, että yöt palaisi normaaleiksi. Ehkä tämä on siis opettelun paikka itsellenikin...

 

Ensi yötä jännityksellä odottelemaan...

[R.E.D.]

Nyt olen lueskellut enemmän tuota Pantleyn kirjaa kun eilen ehdin sitä vaan vähän selailla. Kirja vaikuttaa tähän mennessä hyvältä ja menetelmä sopii meille varmasti paljon paremmin kuin perinteinen huudatusmenetelmä.Minun mieshän on ollutkin tuota huudatusta vastaan ja on valmis öisin tassuttelemaan ja rauhoittelemaan tyttöä vaikka aamulla onkin töihin meno. Viime yönä en kuitenkaan saanut häneltä apua työmatkan takia ja siksi homma karkasikin käsistä ja tämä väsynyt äiti nukahti vaikka vauva itki.

 

Täysin itkutta emme varmasti unikoulusta selviä, sillä tyttöhän itkee tassuttelusta tai meidän läsnäolosta huolimatta, mutta niin raaka en aio olla, että jättäisin vauvan tuntikausiksi ihan yksikseen itkemään (tai sitä mieltä olen ainakin tällä hetkellä). Tuon toisen kirjan mukaanhan juuri niin pitäisi tehdä eli antaa vaan vauvan itkeä yksin itsensä uneen.

 

Tämä mamma alkaa siis treenaamaan kärsivällisyyttä ja yritämme varmaan jotenkin noudattaa niitä Pantleyn kirjassa olevia vinkkejä.

 

Palaan asiaan kunhan on uusia kuulumisia.

[Alya]

Meidänkin on varmaan jossain vaiheessa alettava ajatella jonkinlaista unikoulua.

 

Ongelmia on sekä nukahtamisessa että heräilyssä. Mulla on vähän sellanen fiilis, että me ollaan tehty kaikki mahdolliset virheet, mitä voi tehdä... a) tyttö nukahtaa vain ja ainoastaan tissille, b ) nukkuu meidän sängyssä ja c) saa tissiä joka kerta herätessään yöllä, joten ei nukahda ilman sitä.

 

Oon yrittäny nyt jonkun aikaa alottaa iltarutiinit kahdeksalta, että nukkumaan päästäis viimeistään ysiltä, mutta useimmiten typy nukahtaa vasta 22-22.30. Kuulostaa ihan utopistiselta, kun suurin osa täällä taitaa saada jälkikasvunsa nukkumaan joskus kahdeksalta. Ei kuulosta mahdolliselta meillä. Tyttö nukkuu yleensä jonnekin kuuden ja yhdeksän väliin, eli siinäkään ei mitään säännönmukaisuutta ole.

 

Ilman tissiä ei siis nukahda, jos laitan hereillä pinnikseen niin pyörii ilostuneena siellä ja kattelee pehmusteen kuvioita kunnes kyllästyy, ja sit alkaa huuto. Unessa saan joskus siirrettyä omaan sänkyynsä, mutta se ei poista tissinukutusongelmaa, eikä heräilyjä. Huoh. Pian ois pakko ottaa härkää sarvista, ja alkaa tehdä jotain... Tuskin se tästä enää helpottuu, päin vastoin.

Edited June 5, 2008 by Alya

[hallon]

^Miten teillä nukutaan päiväunia? Eilen meillä ei nukuttu klo 14 jälkeen ja niinpä tyttö nukahti 19.15 lähes itsestään. Voisiko päiväunien vähentäminen ja aikaistaminen auttaa teilläkin? Samoin meillä on näihin päiviin asti nukuttu uudestaan vain tissin kautta, mutta nyt kun ollaan sinnikkäästi tassuteltu iltaisin ja iltayöstä ja mies on minun sijastani hoitanut asian useammin, niin hyvin on tyttö nukahtanut uudestaan ilman syöttöäkin. Viime yö oli toinen putkeen "vain" kahdella syötöllä. Unille 19.15, 21.30 kitinä ja tassuttelu, 22.15 kitinä ja syliin nukutus, 23.15 syöttö, n. 3.30 syöttö ja 6.30 ylös. Ihanaa!